Eteisvärinä eli flimmeri on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö. Se voi esiintyä kohtauksittain tai pidempiaikaisesti. Eteisvärinä yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Diabetesta sairastavilla eteisvärinä on muita yleisempää. Tämä johtuu osin siitä, että ikäihmisillä diabetes on tavallinen ja toisaalta siitä, että diabetesta sairastavilla on muita useammin eteisvärinälle altistavia sairauksia.
Sydän- ja verenkiertoperäisiä syitä eteisvärinälle ovat mm. kohonnut verenpaine, sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta ja erilaiset läppäviat. Sydämen ulkopuolisia syitä eteisvärinälle ovat mm. kilpirauhasen liikatoiminta, diabetes, lihavuus ja uniapnea. Eteisvärinälle ei aina löydetä mitään erityistä syytä.
Eteisvärinä saatetaan kokea haittaavana, koska se voi aiheuttaa sydämentykytystä ja heikentää sydämen pumppaustoimintaa. Se voi kuitenkin esiintyä epämääräisin oirein tai ilman mitään selkeitä oireita.
Vaikka eteisvärinä ei aiheuttaisi oireita, niin sen toteaminen ja hoito ovat tärkeitä aivoverenkierron häiriöiden ehkäisemiseksi. Siksi eteisvärinää tulee ikääntyvillä herkästi epäillä ja tutkia. Säännöllinen, omatoiminen pulssin tunnustelu on avainasemassa oireettomien tapausten esiin saamiseksi.
Eteisvärinän tutkimukset ja hoito eivät diabetesta sairastavalla eroa muista. Lue lisää eteisvärinän oireista, tutkimuksista ja hoidosta Sydänsairaudet -talosta.
Vähintään keskisuuren tukosriskin ja aivoverenkiertohäiriön riskin omaava henkilö, kuten diabetesta sairastava, jolla on ei-läppäperäinen eteisvärinä, voi hakea ns. suorille antikoagulanteille Kelan erityiskorvausta hoitavan lääkärin B-lausunnon perusteella.