Haiman beetasolujen riittämätön tai kokonaan puuttuva insuliinin eritys korvataan annostelemalla insuliinivalmisteita pistoksena tai pumpulla ihonalaiseen rasvakudokseen. Tavoitteena on mahdollisimman lähellä normaalia oleva verensokeri ilman haittaavia tai vakavia hypoglykemioita tai voimakasta verensokerin vaihtelua.
Diabetesta sairastava säätää annostelua itse glukoosisensoroinnin ja tarvittaessa verensokerin omamittausten perusteella. Omahoidon ohjauksen sekä ammattilaisten ja vertaisten tuen avulla diabetesta sairastava oppii säätämään itse insuliiniannoksensa vaihtelevaan ruokailuun, liikuntaan, erilaisiin tilanteisiin ja päivärytmeihin sopiviksi.
| Perusinsuliini | Insuliinin korvaushoidossa tarvitaan perusinsuliinia, joka vaikuttaa ympäri vuorokauden ja säätelee sokerin vapautumista maksasta verenkiertoon yöllä ja aterioiden välillä. Pistoshoidossa perusinsuliinina käytetään pitkävaikutteisia insuliinijohdoksia. Pitkävaikutteisia insuliinijohdoksia ovat degludekinsuliini, detemirinsuliini ja glargininsuliini. Pumppuhoidossa perusinsuliinin tarve katetaan pikainsuliinin jatkuvalla annostelulla. |
| Ateriainsuliini | Syömisen yhteydessä otetaan pikavaikutteista insuliinia aterian hiilihydraattisisällön mukaan ja mahdollisen liikunnan mukaan. Pikavaikutteisia insuliinijohdoksia ovat aspartinsuliini, glulisinsuliini ja lisproinsuliini. |
| Korjausinsuliini | Tilapäisten kohonneiden verensokeriarvojen korjaamiseen ennen ateriaa ja sairauspäivinä käytetään pieniä pikainsuliinin annoksia eli korjausinsuliinia. |