Alaraajoihin johtavien valtimoiden ahtautuminen on tavanomainen valtimotaudin ilmentymä. Aortta haarautuu lantion korkeudella kahdeksi lonkkavaltimoksi, jotka jatkuvat reisivaltimoina ja edelleen säären alueella pienempinä valtimoina ja haarautuvat jalkaterän pieniksi valtimoiksi. Ahtautumat jossain kohtaa näitä valtimoita estävät verenkiertoa ja aiheuttavat hapenpuutteen. Lievä hapenpuute on usein oireeton, jos henkilö liikkuu vähän.
Alaraajojen valtimoahtaumatauti on ikäihmisillä ja diabetesta sairastavilla muita yleisempää. Tämä johtuu osin siitä, että ikäihmisillä diabetes on tavallinen ja toisaalta siitä, että diabetesta sairastavilla on muita useammin valtimoahtaumataudille altistavia riskitekijöitä.
Katkokävely
Katkokävely on alaraajojen valtimoahtaumataudin yleisin oire. Tällöin liikkuminen aiheuttaa alaraajoihin kipua, joka pakottaa pysähtymän. Valtimotaudin lisäksi katkokävelyoire voi johtua esimerkiksi selästä, lonkista, polvista ja ääreishermon poikkeavasta toiminnasta kuten hermopinteestä.
Lue lisää katkokävelyn tutkimuksista ja hoidosta Verisuonitalosta ja Terveyskirjastosta.
Vaikea hapenpuute eli kriittinen iskemia
Jalan lepokipu, huonosti paraneva haava tai kuolio ovat merkkejä vaikeasta hapenpuutteesta, amputaation vaarasta ja yleistyneestä valtimotaudista. Lepokipu ilmaantuu usein yöllä vaaka-asennossa. Jalan riiputtaminen alaspäin, istuva asento tai pystyasentoon nouseminen lievittävät kipua.
Lue lisää vaikean hapenpuutteen tutkimuksista ja hoidosta Verisuonitalosta.
Diabetesta sairastavan alaraajan vaikea hapenpuute voi olla kivuton jalkojen alentuneen tunnon vuoksi. Huonosti paranevan jalkahaavan taustalla on usein hapenpuute.
Vuosittain noin 1 200 suomalaiselle joudutaan tekemään alaraajan amputaatio. Näistä noin puolet tehdään diabetesta sairastaville.