Insuliinihoidossa verensokeri laskee helposti liian matalalle, koska eri insuliinivalmisteilla on niille luonteenomainen kaavamainen käyttäytyminen riippumatta verensokerista.
On tärkeää tuntea käyttämiensä insuliinivalmisteiden vaikutus: kuinka pian vaikutus alkaa, koska se on suurimmillaan ja kuinka kauan se kestää. Lisäksi insuliinin kerta-annoksen lisääntyminen pidentää valmisteen vaikutusaikaa. Pistospaikasta, joka on turvonnut tai kovettunut, insuliinin imeytyminen heikkenee ja vaikutus hidastuu.
Verensokerin laskua liian matalalle voi ennakoida ja ehkäistä:
- Jos verensokeri laskee toistuvasti liian matalalle yöllä ja ennen aterioita, pitkävaikutteista perusinsuliiniannosta pitää todennäköisesti vähentää.
- Jos verensokeri laskee toistuvasti liian matalalle 2-3 tunnin sisään tietyn aterian ja pikainsuliinin pistoksen jälkeen, käytössä olevaa ateriainsuliinia on todennäköisesti liikaa suhteessa ruuan hiilihydraatteihin.
- Jos pikainsuliini annostellaan vasta syömisen päättyessä tai sen jälkeen, verensokeri usein nousee ensin liikaa ja voi laskea liian matalalle 3–4 tuntia aterian jälkeen. Pikainsuliini kannattaa annostella aina kun mahdollista 10–20 minuuttia ennen syömistä. Erityisen nopeavaikutteinen pikainsuliini voidaan annostella juuri syömään ryhtyessä.
- Jos liikutaan 2-3 tunnin sisään pikainsuliinin pistämisestä, jolloin sen vaikutus on voimakas, vähennetään ateriaa edeltävää annosta 30–50 %.
- Liikunnallisen päivän jälkeen vähennetään yötä vasten annosteltavaa insuliinia 10–20 %.
- Jos verensokeri on nukkumaan mennessä alle 6 mmol/l, kannattaa syödä vielä pieni lisäiltapala eli 10–20 g hidasta hiilihydraattia.
- Alkoholin käytön yhteydessä huolehditaan riittävästä hiilihydraattien syömisestä ja mahdollisesti insuliiniannoksen pienentämisestä seuraavalle yölle.