Pistämiseen liittyvät pelot ovat varsin yleisiä. On luonnollista, että ihminen vaistomaisesti haluaa vältellä kipua tai mitä tahansa toimenpidettä, johon liittyy ihon rikkominen, lävistäminen, haavautuminen tai ylipäänsä kudosvaurio. Diabeteksessa pistospelko kuitenkin voi vaikeuttaa itsensä hoitamista. Tällöin pelko ei pidäkään turvassa vaan siitä on haittaa. Pelkkä ajatus neulasta voi hermostuttaa ja aikaansaada tunnetasolla ja kehossa voimakkaita reaktioita.
Pelon taustalla saattaa olla monta syytä
Osalla ihmisistä keho reagoi stressaavassa, epämiellyttävässä tai pelottavassa tilanteessa herkästi pulssin kiihtymisellä tai verenpaineen laskulla, mikä koetaan pyörryttävänä, huterana olona veren valahtaessa alaraajoihin. Tämän olon ennakointi lisää pistospelkoa, mikä puolestaan pistostilanteessa entisestään saattaa voimistaa kehon reagointia. Lopulta voi olla vaikea erottaa kummasta on enemmän kyse, pyörtymisen pelosta vai pistämisen pelosta.
Pistospelossa kyse saattaa myös olla siitä, että jonkin aiemman traumaattisen tapahtuman seurauksena neuloihin yhdistyy alkuperäiseen tapahtumaan liittyneet voimakkaat negatiiviset tunteet, kivun ennakointi, jopa paniikki. Joskus riittää, että on nähnyt toiseen ihmiseen sattuvan esimerkiksi lääkärin suorittamassa toimenpiteessä. Pistospelkoon voi yhdistyä myös aiemmat kokemukset, joissa on joutunut fyysisesti pakotetuksi tai kiinnipidellyksi. Alkuperäistä tilannetta muistuttava tilanne voi automaattisesti herättää herkkyyden kivulle.
| Apua pistopelkoon | Läheisen, luotetun ihmisen läsnäolo ja huomiota pois pistämisestä suuntaava jutustelu, sekä pistospelon taustalla olevien syiden ymmärtäminen voi auttaa pistospelkoista saamaan pelkonsa hallintaan. Hallinnantunnetta voi lisätä kivuntunnetta vähentävän rentoutumisen harjoitteleminen ennen pistämistä, sekä oikeanlainen pistämistekniikka. Pistoskammon hoidossa voi harkita psykoterapiaa, hypnoterapiaa ja lääkitysvaihtoehtoja. Negatiivinen ajattelu ja pelossa vellominen vahvistavat pelkoa. Mikäli mahdollista, kivun ja pelon ennakoimisen sijaan, keskitä ajatuksesi siihen, kuinka pistokset auttavat sinua hoitamaan terveyttäsi ja kuinka ne suojaavat sinua paljon pahemmilta asioilta, kuin mitä pistäminen on. |
| Pistospelkoharjoitus 1 | Seuraavasta harjoitteesta saattaa olla sinulle hyötyä vaikeissa tilanteissa kehoreaktion ja pelon haltuun ottamisessa. Ota mukava istuma-asento. Jännitä käsivarsien, jalkojen ja ylävartalon lihaksia ylläpitäen jännitystä 10–15 sekunnin ajan tai kunnes kasvosi alkavat punoittaa. Rentouta lihaksesi puoleksi minuutiksi ja jännitä ne sitten uudelleen 10–15 sekunnin ajaksi. Jatka näin, kunnes olet jännittänyt ja rentouttanut lihaksiasi viisi kertaa. |
| Pistospelkoharjoitus 2 | Listaa pistämiseen liittyviä asioita, jotka aikaansaavat sinussa pelkoreaktion ja anna niille asteikolla 1–10 arvo sen mukaan, kuinka pelottavaksi asian koet. Arvo 10 vastaa maksimaalista pelkoa. Esimerkiksi pistämisen ajatteleminen 3/10, pistämiskuvan katselu 4/10, katsominen vierestä, kun joku toinen pistää 7/10, pistäminen 10 /10. Aloita vähiten pelottavasta asiasta ja altista sille itsesi. Ahdistuksen kasvaessa kokeile ensimmäisen harjoituksen avulla tai rauhallisesti hengittämällä saada keho ja mieli rauhoittumaan. Pysy harjoituksessa niin kauan, kunnes ahdistuksen taso laskee selvästi, rentoudu ja anna itsellesi kiitosta rohkeudestasi. Etene ”pelkohierarkiassa” itsellesi sopivaa tahtia, älä kiirehdi. Altista itsesi pahimmalle pelolle vasta, kun koet pärjääväsi vähemmän pelottavien asioiden kanssa paremmin. |