Vakuuttavin tutkimusnäyttö valtimosairauden ehkäisystä ja jo todetun valtimosairauden etenemisen hidastamisesta on saatu statiineista. Statiinihoito pienentää diabetesta sairastavien kuolleisuutta ja valtimosairauksiin sairastuvuutta. Jo olemassa olevat valtimokovettumat voivat pienentyä, kun LDL-kolesterolipitoisuus laskee tasolle 1,8 mmol/l tai sen alle.
Valtimosairaustapahtumat vähenevät diabetesta sairastavilla LDL-kolesterolipitoisuuden 1 mmol/l:n pienenemää kohti noin 20 prosenttia.
Kolesterolilääkitys on yleensä pysyvä lääkitys, ellei siitä ole haittavaikutuksia. Hoitava lääkäri arvioi yksilöllisesti nuorten (< 40 vuotta) henkilöiden lääkehoidon tarpeen.
Metabolisen oireyhtymän ja tyypin 2 diabeteksen rasva-aineenvaihdunnan häiriölle on tyypillistä plasman suuri triglyseridipitoisuus ja pieni HDL-kolesterolipitoisuus. Ensisijainen lääke on statiini tai statiinin ja etsetimibin yhdistelmä. Jos statiini ei sovi, etsetimibi tai joskus fibraatti tulevat kyseeseen. Myös rasva-aineenvaihdunnan häiriön hoidosta resiinillä tai PCSK9-estäjällä tai korkean triglyseridipitoisuuden hoidosta ikosapentti-rasvahappovalmisteella on tutkimusnäyttöä, mutta nämä lääkkeet ovat toissijaisia. Niiden käyttöä harkitaan yksilöllisesti ja korvattavuus vaihtelee.
Kela myöntää lipidilääkitykselle alemman erityiskorvauksen (65 %), jos henkilö sairastaa sepelvaltimotautia tai vaikeaa periytyvää rasva-aineenvaihdunnan häiriötä.
Voit lukea tarkemmin kolesterolilääkkeistä Sydänliiton sivuilta ja Dyslipidemiat Käypä hoito suosituksesta: