Ihminen tarvitsee unta yksilöllisesti noin 6–9 tuntia vuorokaudessa voidakseen hyvin. Unen aikana elimistö tekee korjaustöitä. Aivoista poistuu haitallisia aineenvaihduntatuotteita, energiavarastot täydentyvät ja aivosoluja korjataan. Uni auttaa uuden oppimisessa ja tehostaa vastustuskykyä. Unen aikana erittyy hormoneja, jotka vaikuttavat kasvuun ja aineenvaihduntaan.
Univajeen yleistyminen on yksi syy lihavuuden yleistymiseen. Unen puutteessa nälkähormonin pitoisuus nousee ja kylläisyyshormonin laskee ja ruokahalu lisääntyy. Mieliteko hiilihydraatteja sisältäviin ruokiin saattaa kasvaa. Erityisesti vähentyneen syvän unen seurauksena sokeriaineenvaihdunta heikkenee. Insuliiniresistenssin lisääntyessä riski tyypin 2 diabetekselle, verenpaineen nousulle ja sydänsairauksille lisääntyy.
Korkeat ja matalat verensokerit huonontavat unen laatua. Yöllä matalien verensokereiden oireita voivat olla painajaiset ja aamuväsyneisyys. Verensokereita on hyvä seurata välillä myös yöaikaan.
Diabetekseen liittyvät hermovauriot voivat aiheuttaa kipua ja etenkin levottomuutta jaloissa, joka vaikeuttaa nukahtamista ja levollista yöunta.
Uniapnea eli unenaikaiset hengityskatkokset ovat erityisesti tyypin 2 diabetesta sairastavalla yleinen sairaus. Uniapneassa hengityskatkokset heikentävät unen laatua ja sokeritasapainoa.
Terveyskylän Keuhkotalosta löydät kattavasti tietoa uniapneasta, sen tutkimuksista ja hoidosta.