Metabolinen oireyhtymä on aineenvaihduntaan liittyvä oireyhtymä, jossa samalla henkilöllä on vyötärölihavuus ja häiriöitä sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnassa ja yleensä myös kohonnut verenpaine. Metabolisesta oireyhtymästä käytetään usein lyhennettä MBO. Noin joka kolmannella keski-ikäisellä miehellä ja joka neljännellä naisella on metabolinen oireyhtymä Suomessa.
Metabolisen oireyhtymän taustalla on perinnöllinen alttius, ympäristötekijöitä ja painonnousua edistävät elintavat. Liikapaino ja ylimääräinen rasva kertyy ihonalaisen rasvakudoksen lisäksi vatsaonteloon ja edelleen maksaan. Rasvakudokseen kertyy tulehdussoluja ja syntyy matala-asteinen tulehdus. Seurauksena on insuliiniresistenssi eli insuliinin alentunut vaikutus elimistössä. Vuosien kuluessa haiman kyky lisätä insuliinin eritystä voi hiipua. Verensokerin noustessa diabeteslukemiin todetaan tyypin 2 diabetes.
Metabolinen oireyhtymä todetaan, jos henkilöllä on kolme seuraavista viidestä häiriöstä:
- Vyötärön ympärys ylittää miehellä 100 cm ja naisella 90 cm
- Veren rasva-arvo eli triglyseridi on yli 1,7 mmol/l
- Veren hyvä kolesteroli eli HDL-kolesteroli on alle 1,0 mmol/l miehellä ja alle 1,3 mmol/l naisella.
- Verenpaine on 130/85 mmHg tai enemmän.
- Paasto verensokeri on 5,6 mmol/l tai enemmän
Tavallisia metabolisen oireyhtymään liittyviä ongelma ovat maksan ja haiman, luurankolihasten ja sydänlihaksen rasvoittuminen sekä veren kihtiarvon eli uraatti pitisuuden suurentuminen, veren hyytymistekijöiden muutokset ja uniapnea.
Myös tyypin 1 diabetesta sairastavalle voi kehittyä metabolinen oireyhtymä, jos hänen painonsa nousee, rasvakudos kertyy vatsaonteloon ja maksaan. Tällöin insuliinipuutoksen korvaamiseen tarvittavan pistettävän insuliinin tarve lisääntyy.
Metabolinen oireyhtymä lisää valtimosairauksien riskin kaksin-kolmenkertaiseksi.