Univaje lisää erityisesti sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaan liittyvien sairauksien riskiä. Univajeessa sydämen syke nopeutuu ja verenpaine nousee. Elimistö käy ylikierroksilla ja nukkumaan rauhoittuminen voi olla vaikeaa. Tämä saattaa aiheuttaa väsymyksen kierteen.
Univaje lisää nälän tunnetta ja ruokahalua sekä mielitekoja sokerisia ja rasvaisia ruokia kohtaan. Univaikeuksien takia unirytmi saattaa mennä sekaisin, minkä myötä myös säännöllinen ateriarytmi voi kadota. Tällöin nälän ja kylläisyyden säätely hankaloituu ja epäsäännöllisten ateriavälien vuoksi annoskoot voivat kasvaa turhan suuriksi. Väsyneenä voi olla myös haastavampaa sivuuttaa mielitekoja.
Joskus painonhallinnan kannalta tärkein teko on pysähtyä väsymyksen äärelle. Riittävä uni vaikuttaa oleellisesti siihen, että jaksaa tehdä hyvinvointia tukevia arjen valintoja.
Ihmisen vuorokausirytmiä säätelee aivoissa sijaitseva niin sanottu keskuskello. Vuorokausirytmistä puolet määräytyy geenien ja puolet ympäristön perusteella. Voimakkaimmin keskuskelloa tahdittaa valo, mutta myös säännöllisellä elämänrytmillä on vaikutusta. Uni-valverytmin häiriöitä esiintyy, kun henkilön sisäinen kello ja ympäristön ulkoinen aikataulu ovat epätahdissa.
Ihmiset ovat luonnostaan aamu- tai iltavirkkuja, mikä on hyvä huomioida omaa vuorokausirytmiä suunnitellessa. Iltavirkuille voi kertyä helpommin univelkaa kuin aamuvirkuille, kun nukkumaanmeno viivästyy.
Omaa luontaista vuorokausirytmiä ei voi täysin muuttaa, mutta siihen voi vaikuttaa. Vuorokausirytmiä aikaistaa aamulla kello 5–9 välissä saatu kirkas valo. Myös säännöllinen ja hengästyttävä kuntoliikunta noin klo 7 tai klo 13–16 välillä aikaistaa vuorokausirytmiä. Säännöllisestä päivärytmistä ja ateriarytmistä on hyvä pitää kiinni.