Univaje lisää erityisesti sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaan liittyvien sairauksien vaaraa. Myös sydämen syke nopeutuu ja verenpaine nousee. Elimistö käy ylikierroksilla ja nukkumaan voi olla vaikea rauhoittua. Tämä saattaa aiheuttaa väsymyksen kierteen.
Univaje lisää nälän tunnetta ja ruokahalua sekä mielitekoja sokerisia ja rasvaisia ruokia kohtaan. Univaikeuksien takia unirytmi saattaa mennä sekaisin ja sen myötä myös säännöllinen ateriarytmi kadota. Tällöin nälän ja kylläisyyden säätely hankaloituu entisestään, ja annoskoot voivat kasvaa turhan suuriksi epäsäännöllisten ateriavälien vuoksi. Väsyneenä voi olla myös haastavampaa sivuuttaa mielitekoja.
Joskus kaikkein tärkein teko oman painonhallinnan hyväksi on pysähtyä väsymyksen äärelle. Riittävä uni on yksi oleellisimmista tekijöistä siinä, että jaksaa tehdä hyvinvointia tukevia arjen valintoja.
Ihmisen vuorokausirytmiä säätelee aivoissa sijaitseva niin sanottu keskuskello. Vuorokausirytmistä puolet määräytyy geenien ja puolet ympäristön perusteella. Keskuskelloa tahdittaa voimakkaimmin valo, mutta myös säännöllinen elämänrytmi. Uni-valverytmin häiriöitä esiintyy, jos henkilön sisäinen kello ja ulkoinen ympäristön aikataulu ovat epätahdissa.
Ihmiset ovat luonnostaan aamu- tai iltavirkkuja, mikä on hyvä huomioida omaa vuorokausirytmiä suunnitellessa. Iltavirkuille voi kertyä helpommin univelkaa kuin aamuvirkuille, kun nukkumaan meno viivästyy. Omaa luontaista vuorokausirytmiä ei voi täysin muuttaa, mutta siihen voi vaikuttaa. Vuorokausirytmiä aikaistaa aamulla kello 5–9 välissä saatu kirkas valo. Myös säännöllinen hengästyttävä kuntoliikunta noin klo 7 tai klo 13–16 välillä aikaistaa vuorokausirytmiä. Säännöllisestä päivärytmistä ja ateriarytmistä on hyvä pitää kiinni.