Univajeen vaikutuksia

Yöunella on kokonaisvaltainen vaikutus hyvinvointiin ja terveyteen. Levänneinä ja virkeinä jaksamme panostaa uusien ruokailu- ja liikuntatottumusten luomiseen ja ylläpitämiseen.

Uni vaikuttaa painonhallintaan

Uni, unen laatu ja kuormituksesta palautuminen vaikuttavat painonhallintaan ja lihomiseen.

Huonosti nukuttu yö aiheuttaa väsymystä ja heikentää suorituskykyä. Väsyneenä uusien elintapojen opetteleminen voi tuntua työläältä. Myös arkiaktiivisuus vähenee huomaamatta, kun keho ja mieli kaipaavat lepoa.

Univaje tarkoittaa tilannetta, jossa ihminen nukkuu vähemmän kuin hänen unen tarpeensa on tai unen laatu ei ole riittävän hyvää. Kun univaje on jatkuvaa, alkaa kertyä univelkaa. 

Univajeen terveyshaitat

Univaje lisää erityisesti sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaan liittyvien sairauksien riskiä. Univajeessa sydämen syke nopeutuu ja verenpaine nousee. Elimistö käy ylikierroksilla ja nukkumaan rauhoittuminen voi olla vaikeaa. Tämä saattaa aiheuttaa väsymyksen kierteen.

Univajeessa herkkuhimo kasvaa

Univaje lisää nälän tunnetta ja ruokahalua sekä mielitekoja sokerisia ja rasvaisia ruokia kohtaan. Univaikeuksien takia unirytmi saattaa mennä sekaisin, minkä myötä myös säännöllinen ateriarytmi voi kadota. Tällöin nälän ja kylläisyyden säätely hankaloituu ja epäsäännöllisten ateriavälien vuoksi annoskoot voivat kasvaa turhan suuriksi. Väsyneenä voi olla myös haastavampaa sivuuttaa mielitekoja. ​

Joskus painonhallinnan kannalta tärkein teko on pysähtyä väsymyksen äärelle. Riittävä uni vaikuttaa oleellisesti siihen, että jaksaa tehdä hyvinvointia tukevia arjen valintoja.

Aamun virkku, illan torkku

Ihmisen vuoroka​usirytmiä säätelee aivoissa sijaitseva niin sanottu keskuskello. Vuorokausirytmistä puolet määräytyy geenien ja puolet ympäristön perusteella. Voimakkaimmin keskuskelloa tahdittaa valo, mutta myös säännöllisellä elämänrytmillä on vaikutusta. Uni-valverytmin häiriöitä esiintyy, kun henkilön sisäinen kello ja ympäristön ulkoinen aikataulu ovat epätahdissa.

Ihmiset ovat luonnostaan aamu- tai iltavirkkuja, mikä on hyvä huomioida omaa vuorokausirytmiä suunnitellessa. Iltavirkuille voi kertyä helpommin univelkaa kuin aamuvirkuille, kun nukkumaanmeno viivästyy.

Omaa luontaista vuorokausirytmiä ei voi täysin muuttaa, mutta siihen voi vaikuttaa. Vuorokausirytmiä aikaistaa aamulla kello 5–9 välissä saatu kirkas valo. Myös säännöllinen ja hengästyttävä kuntoliikunta noin klo 7 tai klo 13–16 välillä aikaistaa vuorokausirytmiä. Säännöllisestä päivärytmistä ja ateriarytmistä on hyvä pitää kiinni.

Edellinen sivu Seuraava sivu
uni; hyvinvointi; terveys; painonhallinta; painonhallintatalo; laihdutus; laihduttaminen

Päivitetty  14.7.2020