Ruokavalio lihavuusleikkauksen jälkeen

Leikkauksen jälkeen voi syödä kerralla huomattavasti vähemmän kuin ennen: aluksi vain 0,5 dl ja jatkossakin (vuosien kuluttua) enintään noin 2 dl kerralla. Leikkauksen jälkeen kannattaakin siirtyä käyttämään pienempiä astioita, esimerkiksi tee- ja leipälautasia.

Pienennettyyn mahalaukkuun ei mahdu ruokaa ja juomaa yhtä aikaa, joten juomat tulee nauttia pääasiassa aterioiden välissä.

Nesteen tarve säilyy kuitenkin entisellään leikkauksen jälkeen, joten riittävästä nesteensaannista on tärkeää huolehtia esimerkiksi pitämällä mukana juomapulloa.

Leikkauksen jälkeen tulee syödä ja juoda kiireettömästi. Aterioinnille tulee varata aikaa vähintään 20-30 minuuttia. Ruoan huolellinen pureskelu ehkäisee kipuja, oksentelua, suolen tukkeutumisriskiä ja ruoansulatusvaivoja.

Sitkeää lihaa sekä ruokia, jotka sisältävät esimerkiksi kokonaisia siemeniä tai jyviä, kasvisten, hedelmien ja marjojen sitkeitä tai kovia kuoria, kalvoja ja pitkiä kuituja täytyy pureskella erityisen huolellisesti tai poistaa nämä ennen syömistä. Hampaat kannattaa siis pitää kunnossa. Jotkin edellä mainituista ruoka-aineista saattavat yksilökohtaisesti tuntua hankalalta syödä huolellisesta pureskelusta huolimatta, jolloin niitä on syytä välttää tai syödä harkiten.

Huonosti pureskeltu tai pureskelematon ruoka voi tukkia suolen ja liian nopea syöminen tai juominen aiheuttaa syömispulmia, kuten pahoinvointia, kipua tai oksentelua.

Ravintoaineiden tarve säilyy ennallaan leikkauksen jälkeen, ja siksi on tärkeää syödä useita pieniä aterioita päivässä, jotta on mahdollista saada riittävästi ravinto- ja hivenaineita. Sopiva ateriaväli on yleensä noin 2-3 tuntia, käytännössä tämä tarkoittaa 6-8 ateriakertaa päivässä. Heti leikkauksen jälkeen ateriarytmi voi olla vielä tiheämpi.

Liian pitkät ateriavälit ja harva ateriarytmi voivat aiheuttaa huimausta ja heikotuksen tunnetta sekä johtaa nestehukkaan ja lisätä vajaaravitsemuksen riskiä. Liian pitkät ateriavälit saattavat myös lisätä ahmimisen vaaraa ja hankaloittaa syömisen hallintaa, jos nälkä ehtii kasvaa liian suureksi.

Huom! Tiheä syöminen ja juominen altistavat hampaat useammin happohyökkäykselle.

Koska ruoka-annokset ovat leikkauksen jälkeen pieniä, terveellinen ja täysipainoinen ruokavalio on erityisen tärkeää, jotta vältytään puutteelliselta ravitsemukselta ja laihtuminen tapahtuu turvallisesti.

Leikkauksen jälkeen tulee valita ravintosisällöltään rikkaita ruokia ja syödä monipuolisesti runsaskuituisia viljatuotteita, proteiinipitoisia vähärasvaisia maitotuotteita, lihaa, kanaa ja kalaa sekä kasviksia, hedelmiä, marjoja ja pehmeitä kasvirasvoja.

Rasvaisia ja runsassokerisia ruokia ja juomia sekä alkoholijuomia tulee välttää, koska ne sisältävät paljon energiaa, mutta vähän ravintoaineita. Sokeripitoiset juomat ja ruoat voivat myös aiheuttaa dumping-oireita, esimerkiksi ruokailun jälkeistä huonoa oloa, heikotusta ja sydämen tykytystä.

Nestemäiset maitotaloustuotteet ovat hyviä, proteiinipitoisia ja helposti nautittavia välipaloja. Vesi on paras janojuoma.

Hiilihapolliset juomat eivät välttämättä sovi leikkauksen jälkeen.

Etenkin mahalaukun ohitusleikkaus voi altistaa myöhemmin vitamiini- ja hivenainepuutoksille, koska sen myötä ravinnon määrä pienenee ja imeytyminen heikentyy.

Heti leikkauksen jälkeen aloitetaan kalsium- ja D-vitamiinivalmisteiden sekä monivitamiini- ja B12-vitamiinivalmisteiden käyttö. Myös rautalisä on yleensä tarpeen.

Päivittäin käytettävät ravintolisät:

• Multivita Plus 1 x 1

• Calcichew D3 Forte tai Kalcipos D 1 x 2 (kalsiumia 500+500 mg, D-vitamiinia 10+10 ug)

• Rauta sulfaattimuodossa 100 mg x 1 (esim. Obsidan, Retafer tai Spartofer)

• B12-vitamiini 1 mg x 1 (esim. Bethover tai Betolvex)

• TAI BariVita monivitamiinikapseli 3 x 1 ja BariVita kalkki 1 annosmitta / vrk tai kalkki purutablettina 3x1 (sisältää kaikki edellä mainitut vitamiini- ja hivenaineet)

Vitamiini- ja hivenainelisien tarve on pysyvä. Potilaan vitamiini- ja hivenainetasoja, proteiinin saantia ja hemoglobiinia seurataan leikkauksen jälkeen vuosittaisten verikoekontrollien avulla ja vitamiini- ja hivenainelisien annoksia säädetään tarvittaessa. Muita ravintolisiä käytetään tarvittaessa erillisen ohjeen mukaan.