Tunnesyömisessä on kyse tunneperäisestä tarpeesta. Tunteet ovat luonnollinen syömistä säätelevä tekijä, ja kaikilla ilmenee varmasti tunnesyömistä jossain vaiheessa tai silloin tällöin. Ongelmallisesta tunnesyömisestä voidaan puhua siinä vaiheessa, jos tai kun tunnesyömisestä alkaa muodostua jatkuva tai toistuva tapa säädellä omia tunteita. Ongelmalliseen tunnesyömiseen saattaa usein liittyä esimerkiksi häpeän, syyllisyyden tai pettymyksen tunteita.
Kun syöminen siirtää vaikeat tunteet hetkeksi sivuun, seuraa onnistumisen kokemus. Syömisen avulla vaikeista tunteista pyritään pääsemään eroon, jolloin olo saattaa hetkeksi helpottua. Tällaiset toistuvat kokemukset vahvistavat oppimista. Vähitellen tunnetunnesyömisestä muodostuu automaattinen tapa, jolla reagoidaan erilaisiin tunteisiin ja tilanteisiin. Tällöin tunnesyöminen kytkeytyy ajattelematta päälle aina hankalien tunteiden yhteydessä.