Siirry sivun sisältöön

Kun syöminen häiriintyy vakavasti

Häiriintynyt syöminen voi ilmetä hyvin eri tavoin. Keskeistä häiriintyneessä syömisessä on ennen kaikkea omaan ruokailuun, syömiseen ja kehoon liittyvät ajatukset ja tunteet. Myös toistuva laihduttelu voi johtaa ongelmiin syömisen äärellä.

Toisinaan syöminen saattaa mennä solmuun tavalla, jolloin puhutaan joko häiriintyneestä syömisestä tai syömishäiriöstä. Häiriintyneestä syömisestä voidaan puhua esimerkiksi silloin, jos syöminen tai syömättä jättäminen pyörivät pakonomaisesti ja jatkuvasti mielessä tai jos syömiseen tai ruokailutilanteisiin liittyy esimerkiksi häpeän tai syyllisyyden tunteita.

Joskus voi olla haastavaa tunnistaa, milloin häiriintynyt syöminen muuttuu syömishäiriöksi. Syömishäiriöstä voidaan puhua siinä vaiheessa, jos oireita ilmenee siinä määrin, että ne alkavat omasta tai lähipiirin mielestä selvästi haitata arjen toimintakykyä tai fyysistä terveyttä. Häiriintyneen syömisen tai syömishäiriön taustalla on usein muita tekijöitä kuin varsinaiset syömiseen liittyvät asiat. Häiriintyneestä syömisestä tai syömishäiriöstä voi kärsiä kuka tahansa iästä, sukupuolesta, painosta tai kehon koosta riippumatta.

Olipa kyse sitten häiriintyneestä syömisestä tai syömishäiriöstä, niin syömisongelmiin kannattaa puuttua.

Omaa ruokailua ohjaavia ajatuksia ja syömiskäyttäytymistä on tärkeä pysähtyä ajan kanssa miettimään tasapainoisemman ruokasuhteen löytämiseksi. Olennaista on hoitaa sekä mieltä että kehoa. Haethan myös tarvittaessa herkästi ammattilaisen apua.

Yösyömisoireyhtymä (NES):

Yösyömisoireyhtymä (night eating syndrome eli NES) on lihavuuteen liittyvä syömishäiriötyyppi, jota esiintyy noin 1,5%:lla väestöstä. Oireyhtymällä ei ole virallista tautiluokitusta, mutta se on tärkeä tunnistaa, koska se voi selittää painonnousua. Tyypillistä on, että päiväaikainen ruokailu voi näyttää hyvin tavanomaiselta tai jopa niukalta. Yöaikainen ruokailu sen sijaan voi sisältää jopa yli puolet päivän energiamäärästä. Myös vähäisempi yösyöminen voi haastaa painonhallintaa. Kehon kuuluu levätä yöllä, myös ruokailusta. Keskeistä on hoitaa ensin oireyhtymää ja vasta sitten lihavuutta.

Ahmintahäiriö (BED):

Ahminnalla viitataan kohtauksenomaiseen syömiseen, jossa syödään lyhyessä ajassa enemmän kuin normaalisti ja enemmän kuin useimmat muut ihmiset söisivät. Ahmimiseen liittyy hallinnan menettämisen tunne eli tunne siitä, että syömistä on vaikeaa keskeyttää, kun se on kerran alkanut. Yleensä ahmiminen tapahtuu yksin tai muilta salassa. Ahminta päättyy usein ahdistavaan täyden olon tunteeseen. Ahminnan voi keskeyttää myös muu ulkopuolinen tekijä, kuten jonkun saapuminen paikalle.

Ahmintahäiriön syitä ei tarkkaan tunneta, mutta taustalla saattavat olla stressitekijät, kuormittava elämäntilanne, tunne-elämän vaikeudet tai itsetuntovaikeudet. Kuurilaihduttaminen pahentaa ahmimistaipumusta. Ahmintahäiriötä voidaan epäillä, jos

  • ahmintaa tapahtuu viikoittain ainakin kolmen kuukauden ajan

  • ahminnan jälkeen tulee voimakas häpeä ja ahdistus syömisestä

  • syöminen aiheuttaa itseinhoa, masennusta ja syyllisyyttä

  • syömistä on vaikeaa keskeyttää.

Vaikka ahmintahäiriön taustalla on monimutkaisia syitä, siitä on mahdollista toipua. Ensin on tärkeää korjata ja normalisoida arkisyömistä, jotta on voimavaroja pureutua ahmintaan johtaviin tunteisiin ja ajatussolmuihin. Pikkuhiljaa ahminnan takana oleville tarpeille löytyy muita tyydytyskeinoja ja itseinhon tilalle tulee lempeyttä ja myötätuntoa itseä ja omaa kehoa kohtaan. Ahmintahäiriötä hoidetaan oppimis- ja käyttäytymisterapeuttisin keinoin. Myös omahoito-ohjelmat on havaittu tehokkaiksi. Ahmimistaipumusta voi arvioida Mielenterveystalon syömistapakyselyllä. Tutustu myös Mielenterveystalon Irti ahminnasta -omahoito-ohjelmaan.

Päivitetty 7.6.2024