Siirry sivun sisältöön

Mielitekojen kanssa

Syöminen on paljon muutakin kuin nälän sammuttamista.

Osalle meistä herkut ovat esimerkiksi keino rentoutua, piristää itseä, tai palkita hyvin tehdystä työstä. Joskus herkut täyttävät energiavajetta ja toimivat välipalana. Monelle taas herkuttelu on vain satunnaista nautiskelua ja ruoasta saatavaa nautintoa tai opittu tapa.

Mieliteon herätessä ja herkutellessa on hyvä kysyä itseltä: mihin tarpeeseen herkuttelen? Millaisia ajatuksia tai tunteita omaan herkutteluun liittyy? Tuntuuko esimerkiksi, että herkutella voi hyvillä mielin nauttien vai herättääkö herkuttelu sen sijaan mahdollisesti syyllisyyden tai häpeän tunteita? Parhaimmillaan herkut ovatkin nautintoa hyvällä mielellä, mutta toisaalta osalla ne saattavat olla myös ruokia, joihin liittyy paljon solmukohtia.

Pysyvässä painonhallinnassa ei tarvitse kieltäytyä herkuista, vaan monipuoliseen ruokavalioon mahtuvat myös herkut.

Herkkujen mieliteot

Herkkuihin liittyvät mieliteot voivat herätä esimerkiksi ateriarytmin venyessä ja saattavat sekoittua nälän tunteen kanssa. Herkut kannattaakin harjoitella syömään aterioiden päälle jälkiruokana ja päiväsaikaan. Lisäksi voi harjoitella kysymään itseltä mieliteon hetkellä, voiko mieliteon sijaan kyseessä olla kehollinen nälkä tai jano. Jos kyseessä ei ole kehollinen nälkä tai jano, voit kysyä itseltäsi mikä tarve mieliteon takana lopulta on.

Etukäteissuunnittelu auttaa vähentämään mielitekoja. Mielitekoja ilmenee vähemmän, kun on syönyt sopivasti, nukkunut riittävästi ja liikkunut itselle sopivalla tavalla. Säännöllinen ateriarytmi sekä riittävän monipuoliset ateriat vähentävät usein herkuttelun tai napostelun tarvetta ja hetken mielijohteesta syömistä.

Mielihalun kohtaamista kannattaa harjoitella

Mieliteko menee yleensä ohi, jos maltat odottaa. Psykologien mukaan mielihalun kesto on yleensä 10–15 minuuttia, minkä jälkeen se vähenee tai häviää. Mielihalun tiedetään voimistuvan, jos sille jatkuvasti antaa periksi tai ei pysähdy tilanteen äärelle.

Mielihalun kohtaamista ja sen kanssa olemista kannattaa harjoitella. Samalla tunnistat tunteita ja oman mielen toimintaa.

  • Mieti, millaisia mielitekoja sinulla on. Mikäli tunnistat itselläsi usein mielitekoja, millaisia nämä yleensä ovat?

  • Millaisiin hetkiin tai tilanteisiin ne liittyvät?

  • Herääkö herkkuihin liittyvät mieliteot mahdollisesti aina tiettyyn aikaan päivästä, esimerkiksi päivällä tai illalla? Mikäli herkkuhimo iskee yleensä etenkin iltaisin, niin on hyvä myös tarkistella, syöhän riittävästi aamu- ja päiväsaikaan.

  • Mitä tunnet näinä hetkinä?

  • Mihin muuhun voisit siirtää huomiosi tai mitä voisit tehdä silloin, kun haluat laimentaa mieliteon houkutusta?

Mielihalun äärellä -harjoitukset:

Kokeile pureskella rauhassa, viivyskellen makujen ja suutuntuman parissa, ja nauttia jokaisesta suupalasta.

Jos herkkuja tulee herkästi naposteltua ohimennen, voit kokeilla tietoisesti hengähtää hetken. Kun on enemmän läsnä itselleen, pienempi määrä herkkua voi riittää taltuttamaan mieliteon.

Mielihalun yllättäessä kokeile seuraavia keinoja:

  1. Tunnista, miten mielihalu sinulla tyypillisesti herää. Kuvitteletko mielihalun kohdetta lisää omassa mielessäsi, jolloin mielihalu kasvaa? Miten saat mielesi suuntautumaan johonkin muuhun kuin mielihalun kohteeseen?

  2. Totea ja nimeä mielihalu. Sano itsellesi: "Minulle tuli nyt tämä xx-mielihalu, mutta voin itse valita, miten annan sen vaikuttaa."

  3. Sano itsellesi, että mielihalu voi odottaa hetken. Sinun ei heti tarvitse antaa mielihalulle valtaa, vaan voit antaa sen olla ja asettua. Jos vielä 15 minuutin päästä tekee mieli, mietit asiaa sitten uudestaan.

  4. Suuntaa ajatuksesi johonkin muuhun mukavaan. Mieti vaikkapa tulevaa lomaa tai seuraavien viikkojen tulossa olevia, mukavia tapahtumia.

  5. Nouse ylös, heiluttele käsiäsi tai lähde pienelle kävelylle. Liikunnan tuottama mielihyvä auttaa selättämään mielihalun.

  6. Selätä mielihalu jollakin mukavalla tekemisellä: soita ystävälle, tee sanaristikko, lue lehteä tai kirjaa, kuuntele musiikkia. Mikä on sinun tapasi?

Ajattele jotakin ruokaa, josta pidät tai syömiseen liittyvää tilannetta (esim. pizzaa, herkullisia juustoja, lämpimiä pihvejä, juhlapöytää).

  1. Tunnista ja huomaa sinulla tässä hetkessä oleva tunne. Sano hiljaa mielessäsi itsellesi: "Huomaan, että minulla on tunne."

  2. Kokeile, pystytkö nimeämään tuon tunteen. Tunnetko halun tai nälän tunteita, syyllisyyttä tai jotain muuta? Nimeä tunne, jonka huomasit: "Huomaan, että minulla on xxx tunteita."

  3. Voit pohtia, mikä tuohon tunteeseen vaikutti, esimerkiksi: "Ajattelin ruokaa tai tilannetta, joka liittyi syömiseen."

  4. Hyväksy ja ota tunteesi vastaan. Sinun ei tarvitse pitää tunteestasi tai yrittää poistaa sitä. Anna vain tunteen olla siinä tekemättä mitään. Sano itsellesi: "Voin tuntea tämän tunteen ilman, että yritän muuttaa sitä tai työnnän sitä pois. Voin panna sen merkille ja antaa sen olla."

  5. Muista, että voit valita mitä teet. Voit opetella valitsemaan ja toimimaan toisin kuin tunteesi tai ajatuksesi sanovat.

Tämä harjoitus kannattaa pitää mielessä ja tehdä sitä säännöllisesti. Harjoitusta kannattaa hyödyntää etenkin silloin kun tunnet voimakasta halua syödä jotakin.

Tunnista arkeesi liittyvät tilanteet, joissa helpoiten annat periksi mielihaluille, nälkä yltyy tai tulet väsyneenä syöneeksi liikaa.