Lihavuuden häpeäleima eli stigma viittaa yhteisön negatiiviseen suhtautumiseen ja käyttäytymiseen lihavuutta kohtaan. Tämä näkyy esimerkiksi ennakko-oletuksina, syrjintänä ja vähättelynä. Onkin arvioitu, että arviolta 20–40 % henkilöistä, joilla on lihavuutta, kärsii stigmasta. Lihavuuden stigma voi vaikuttaa käyttäytymiseen, itsetuntoon ja elintapoihin. Tämä ilmenee laajasti elämän eri osa-alueilla, eikä terveydenhuoltokaan ole stigmasta vapaa - ennakkoluuloja ja asenteellista suhtautumista tavataan myös ammattilaisten keskuudessa. Ongelma on tärkeä tiedostaa, sillä stigma voi vaikuttaa hoidon laatuun, mikä hankaloittaa painonhallintaa.
Leimaamiseen ja asenteellisuuteen on tärkeä puuttua
Stigman purkaminen on keskeinen osa terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä, sillä se luo tilaa avoimemmalle ja myötätuntoisemmalle ympäristölle.
Lihavuus ei ole oma valinta, vaan sen kehittymiseen liittyy monia tekijöitä, jotka eivät ole tahdonalaisia. Lihavuudesta keskusteltaessa onkin vältettävä syyllistämistä, ja muistettava kaikkien ihmisten tasa-arvo ja kunnioittaminen painosta riippumatta. Jokainen yksilö ansaitsee arvostusta juuri sellaisena kuin on.