Lääkehoitoa voidaan tapauskohtaisesti käyttää lihavuuden hoidon menetelmänä tukemaan elintapamuutosta. Lääkehoito voidaan aloittaa myös painonpudotuksen jälkeen tukemaan painonlaskun pysyvyyttä. Ruokahalua vähentävä lääkehoito on erityisen hyödyllinen silloin, kun potilas kokee syömisen hallinnassa olevan haasteita, annoskoko kasvaa helposti liian suureksi tai on mielitekoja ja napostelua.
Ruokahalua vähentävien lääkkeiden avulla vähäkaloriseen ruokavalioon tähtäävien muutoksien tekeminen on helpompaa, minkä vuoksi lääkkeen aloitusajankohta on otollinen tehostetulle elintapahoidolle. Elintapahoito voidaan toteuttaa yksilö-, ryhmä-, etä-, tai verkkomuotoisena hoitona.
Lääkehoito toteutetaan lääkärin seurannassa ja mikäli siitä ei ole hyötyä (esimerkiksi ei saavuteta painonlaskua tai liitännäissairauksien lieventymistä noin neljän kuukauden aikana), lääkehoidon keskeytys tulee harkittavaksi. Lääkitys voi parantaa kylläisyyttä myös ilman merkittävää painonlaskua ja tällöin se voidaan todeta hyödylliseksi. Toimivan lääkehoidon sen sijaan tulisi olla pitkäaikaista, jopa useita vuosia. Koska painolla on pyrkimys nousta takaisin, lääkityksen myöhempi mahdollinen lopettaminen kannattaa tehdä hitaasti, harkitusti ja hyvässä seurannassa.
Lääkehoito voidaan yhdistää elintapahoitoon henkilöillä, joiden painoindeksi on yli 30 kg/m2 tai yli 27 kg/m2 sellaisilla henkilöillä, joilla ylipainoon liittyy liitännäissairauksia.
Miten lääkkeet toimivat?
Lihavuuden hoidossa on virallisesti Suomessa käytössä oheiset lääkevalmisteet: liraglutidi (Saxenda), semaglutidi (Wegovy), naltreksonin ja bupropionin yhdistelmävalmiste (Mysimba ®) sekä orlistaatti (Orlistat).
Liraglutidi, semaglutidi ja naltreksoni/bupropionin yhdistelmävalmiste hillitsevät ruokahalua ja orlisaatti toimii estämällä ruoan rasvojen imeytymistä. Lisäksi fentermiinin ja topiramaatin yhdistelmä (Qsiva) sekä tirtsepatidi (Mounjaro) on hyväksytty lihavuuden hoitoon ja niitä odotetaan Suomen markkinoille.
Ruokahalua vähentävät lääkkeet voivat auttaa syömisen hallinnassa ja siten helpottaa elintapamuutoksien tekemisessä. Onkin syytä korostaa, että lääkityksen aloittamisen oheen olisi aina syytä yhdistää hyvä elintapavalmennus.
Lihavuuden hoitoon käytettävillä lääkkeillä, kuten muillakin lääkkeillä, on mahdollisia haittavaikutuksia. Näistä keskustellaan lääkärin kanssa hoidon suunnittelun yhteydessä ja niiden seurantavastuu on lääkärillä.