Uni vaikuttaa ajatteluun, toimintakykyyn, muistiin ja tunteisiin. Unen aikana aivoista poistuu haitallisia aineenvaihduntatuotteita ja energiavarastot täyttyvät uudelleen. Riittävä uni parantaa jaksamista ja tarkkaavaisuutta ja vaikuttaa elimistön puolustusjärjestelmään.
Keskimäärin ihminen tarvitsee unta 6-9 tuntia yössä. Unen laadusta ja määrän riittävyydestä kertoo se, että herätessä olo on virkeä ja toimintakyky säilyy hyvänä koko päivän. Useimmilla tämä edellyttää 7-8 tunnin yöunia.
Normaali yöuni kulkee vaiheissa
Ihmisten uni on kaavamaista. Nukahtamisen jälkeen on ensin kevyttä perusunta, jonka jälkeen tulee syvän unen vaihe. Yöuneen kuuluu 3–4 syvän unen vaihetta, joiden aikana elimistössä tapahtuvat tärkeimmät palautumisen prosessit, pitkäaikaisen muistin ja solujen huolto. Syvän unen vaiheiden välissa on vilkeunen eli REM-unen vaihe. REM-unen vaiheessa nähdään unia, vaihdetaan asentoa ja saatetaan myös havahtua tai herätä.
Yölliset heräilyt kuuluvat normaaliin uneen. Raskas elämäntilanne, suru tai sairaudet voivat väliaikaisesti vaikuttaa uneen. Myös positiiviset tapahtumat voivat valvottaa. Tilapäinen unettomuus on osa normaalia tervettä elämää.
Mieltä voi rauhoittaa tieto, että myös vähemmän nukkuneena selviämme seuraavasta päivästä. Uni tulee kun on tullakseen. Huonounisten öiden jälkeen nukuttaa usein sitäkin paremmin.
Jos univaikeudet toistuvat ja pitkittyvät, tulee pyrkiä tunnistamaan unettomuuteen vaikuttavat tekijät.