Liikunta on tärkeää lapsen kasvun, kehityksen ja terveyden kannalta. Liikunta vaikuttaa lapsen suorituskykyyn, motorisiin taitoihin, sydän- ja verenkiertoelimistöön, hengityselimistöön, luuston kehitykseen, oppimiseen, sosiaalisiin taitoihin, itsetuntoon ja koettuun elämänlaatuun.
Säännöllinen liikunta ehkäisee erityisesti sairastumista sydän- ja verisuonitauteihin myöhemmällä iällä. Tutkimuksissa on havaittu, että sydänvikaa sairastavat lapset ja nuoret ovat usein tarpeettoman huonossa kunnossa. Sydänvian vaikeusaste ei myöskään korreloi lasten fyysisen suorituskyvyn kanssa, vaan ennemminkin on kyse liikuntatottumuksista. Lapsena omaksutut liikuntatottumukset kantavat usein aikuisuuteen.
Vain harvoissa sydänvioissa lasten tai nuorten liikuntaa joudutaan rajoittamaan, näissäkin tapauksissa rajoitukset koskevat pääsääntöisesti kamppailu- ja kontaktilajeja, voimakkaasti kuormittavaa liikuntaa tai kilpaurheilua.
Rajoitukset voivat olla myös väliaikaisia. Esimerkiksi leikkausten jälkeen isompien lasten on hyvä pidättäytyä voimakkaasta rintalastaa kuormittavasta liikunnasta kahdeksan viikkoa. Tässä vaiheessa ei-suositeltavia liikkeitä ovat mm. punnerrukset, roikkumiset, yläraajojen punttitreeni sekä tramboliinihyppely. Pienten lasten kohdalla on hyvä huomioida, että huvipuistolaitteiden turvakaaret voivat aiheuttaa voimakkaan paineen rintakehälle.