Sairauksien periytymistavat: vallitseva periytyminen

Vallitsevassa eli dominantissa periytymisessä jo yksi isältä tai äidiltä peritty sairauden perintötekijä riittää aiheuttamaan sairauden.

Tavallisesti ihmisellä on kutakin geeniä kaksi kappaletta. Geeneistä toinen on periytynyt äidiltä ja toinen isältä. Vallitsevassa periytymistavassa riittää, että henkilöllä on geenivirhe vain geeniparin toisessa geenissä. Toisin sanoen jos lapsi perii yhden viallisen geenin, se altistaa hänet kyseessä olevalle sairaudelle. Sairastumisen todennäköisyys vaihtelee esimerkiksi kyseessä olevan sairauden ja geenivirheen mukaan. Periytyminen ei riipu lapsen sukupuolesta. Todennäköisyys, jolla lapsi saa perimäänsä kyseisen sairautta aiheuttavan geenin, on 50 %.

Vallitsevasti periytyvä sairaus ilmenee peräkkäisissä sukupolvissa, joten se on yleensä helppo havaita piirtämällä sukupuu.  On mahdollista, että sairaus puhkeaa vasta myöhemmällä iällä tai on niin lievä, ettei sitä havaita. Osa vallitsevasti periytyvistä sairauksista on syntynyt uuden geenivirheen pohjalta (de novo), jolloin kyseessä on suvun ensimmäinen tapaus.

Vallitseva eli dominantti periytymistapa on esitetty alla olevassa kaaviokuvassa.

Lapsi perii 50% todennäköisyydellä toiselta vanhemmalta geenivirheen, joka altistaa hänet sairaudelle.

Päivitetty  3.3.2022

Kyllä