Suhtautuminen harvinaissairauteen: Tietoa kriisireaktiosta

Shokkivaiheessa kriisi ei välttämättä näy ulkoisesti. Reaktioiden voimakkuus vaihtelee yksilöllisesti: ne voivat olla olemattomia tai voimakkaita. Kieltäminen on yleinen reaktio shokkivaiheessa, jossa tarkkaavaisuus kaventuu. Potilas ei välttämättä muista, mitä vastaanotolla on puhuttu ja tiedon vastaanottokyky on rajallinen. Shokkivaihe saattaa kestää muutamasta tunnista muutamaan vuorokauteen.

Reaktiovaiheessa ihminen kohtaa vähän kerrallaan järkyttävän tiedon tai tapahtuman. Tuolloin yritetään muodostaa jonkinlainen käsitys tapahtuneesta. Voimakkaat tunteet, kuten pelko, viha ja ahdistus, ja niiden suuret vaihtelut ovat tyypillisiä reaktiovaiheessa.

Käsittelyvaiheessa alkaa jo ymmärtää, mitä on tapahtunut, mutta silloin elää korostetusti nykyisyydessä surren ja peilaten tilannettaan menneeseen, jolloin kaikki oli vielä hyvin. Keskittymiskyky saattaa olla huono, muisti voi pätkiä ja tulevaisuutta on vaikea ajatella.

Käsittelyvaiheessa saattaa jo haluta lisätietoa sairaudestaan ja sen hoitomahdollisuuksista. Tällöin huomaa, ettei muista kaikkea, mitä vastaanotolla on puhuttu. Silloin voi olla uudelleen yhteydessä lääkäriin tai klinikalle sekä pyytää ohjeet ja muut tiedot uudelleen, mieluiten myös kirjallisena, jos mahdollista.

Sopeutumisvaiheessa sairaus tulee jo osaksi muuta elämää ja katse suuntautuu vähitellen tulevaisuuteen. Tällöin kannattaa tehdä asioita, joista pitää ja joista tulee hyvä mieli.

Nyt haluaa ehkä olla sosiaalisempikin, joten viimeistään tässä vaiheessa on hyvä ottaa yhteys potilasyhdistykseen. Vertaistuki auttaa suuresti kroonisen sairauden kanssa elämistä. Vertaistukea voi tiedustella potilasyhdistyksestä. Vertaistukea on saatavilla puhelimitse, sähköpostitse tai henkilökohtaisesti tapaamalla.