Lapsen harvinaissairaus ja liikunta

Harvinaissairas lapsi voi harrastaa liikuntaa hyvällä mielellä omien voimien puitteissa.

Liikunnalla on iso merkitys lapsen kasvun, kehityksen ja terveyden kannalta. Liikunta vaikuttaa lapsen suorituskykyyn, motorisiin taitoihin, sydän- ja verenkiertoelimistöön, hengityselimistöön, luuston kehitykseen, oppimiseen, sosiaalisiin taitoihin, itsetuntoon ja koettuun elämänlaatuun.

Säännöllinen liikunta ehkäisee sairastumista sydän- ja verisuonitauteihin myöhemmällä iällä. Lapsena omaksutut liikuntatottumukset kantavat usein aikuisuuteen.

Mikä on sopiva määrä liikuntaa?

Liikuntaa suositellaan alle kouluikäiselle lapselle 2 tuntia, kouluikäiselle 1,5 tuntia sekä nuorelle tunnin verran päivittäin. Liikunta voi koostua useammasta lyhyestä hetkestä päivän aikana, mutta sen tulee hengästyttää ja hikoiluttaa. Lapset osaavat itse säädellä liikkumistaan voinnin mukaan.

Liikunnan tulee olla ikätasoista ja lasta motivoivaa, sekä antaa onnistumisen kokemuksia. Alle kouluikäisen liikunta on leikinomaista; pihaleikkejä, metsäretkiä ja perusliikkumataitojen, kuten juoksu ja pyöräily, opettelua. Kouluikäisellä koululiikuntaan osallistuminen omien voimien mukaisesti edistää lisäksi sosiaalisia suhteita ja yhteenkuuluvuutta.

Arkiliikunta, kuten koulumatkan kulkeminen kävellen tai pyörällä silloin kun se on mahdollista, on suositeltavaa. Suomalaisen tutkimuksen mukaan lapset, joiden ruutuaika on alle 2h päivässä ja jotka ovat fyysisesti aktiivisia, menestyvät koulussa paremmin kuin ne, joiden ruutuaika on yli 2h.

Vain harvoissa sairauksissa lasten tai nuorten liikuntaa joudutaan rajoittamaan. Näissäkin tapauksissa rajoitukset koskevat pääsääntöisesti kamppailu- ja kontaktilajeja, voimakkaasti kuormittavaa liikuntaa tai kilpaurheilua. Kaikille lapsille ja nuorille kuitenkin suositellaan liikuntaa omien voimien sallimissa rajoissa. Hoitavalta lääkäriltä kannattaa kysyä, millaista liikuntaa hän lapselle suosittelee.

Päivitetty  22.4.2022

Kyllä