Liikunta harvinaisissa lihas-hermosairauksissa

Liikunnan suunnittelussa on hyvä huomioida eri sairauksien erityispiirteet. Kuten terveilläkin, liikunta kehittää niitä rakenteita ja toimintoja, joita harjoitetaan. Yleisenä neuvona on, että lihasvoimaa harjoitetaan maltillisesti eikä sairauden heikentämiä lihaksia ylirasiteta. Osassa lihassairauksista jotkin lihakset heikkenevät ja toiset toimivat hyvin, jolloin niiden toimintaa on tärkeää ylläpitää monipuolisesti. Kireiden rakenteiden venyttely on tärkeää, jotta heikentynytkin lihas pystyy toimimaan mahdollisimman hyvin. Harjoittelulla pyritään osaltaan ehkäisemään kipuja, kulumamuutoksia sekä luu- ja pehmytkudosvammoja.

Jos sairauteen liittyy esim. sydänoireita, on syytä keskustella hoitavan lääkärin kanssa siitä, millä tasolla on turvallista itseään rasittaa.

Oma aktiivisuus toimintakyvyn ylläpitämisessä ja oman liikkumismuodon löytämisessä on tärkeää. Fysioterapeuttisi voi auttaa sopivan liikuntaharrastuksen löytymisessä. Liikkua voi pienissä erissä ja arkiaskareet ovat myös hyvää hyötyliikuntaa. Kunnan terveys- ja liikuntatoimi, kansalais-/työväenopistot sekä eri järjestöt ja yksityiset yritykset järjestävät eritasoista yksilö- tai ryhmäliikuntaa.

Lihas-hermosairautta sairastava lapsi voi liikkua ja leikkiä arjessa jaksamisensa mukaan. Osallistuminen leikkeihin, arkitoimiin ja harrastuksiin mahdollisimman ikätasoisesti on tärkeää lapsen kokonaiskehityksen kannalta. Lasta kannattaa kannustaa ulkoleikkeihin eikä suojella liikaa rasitukselta. Toisaalta lapsen on tärkeä jaksaa osallistua esimerkiksi koulutyöhön ja harrastuksiin kavereiden kanssa.

Siirtymisiä paikasta toiseen voidaan keventää apuvälineiden avulla. Osallistuminen ikätasoiseen toimintaan on tärkeintä lapsen ja nuoren arjessa, on turha väsyttää lihaksia esimerkiksi uimahalliin kävelemällä, jos uintiharrastukseen ei kävelyn jälkeen riitä voimia. On hyvä muistaa, että itsenäinen pukeminen ja riisuminen ovat myös osa kuntouttavaa arkea.