Invalidiliiton, Lyhytkasvuiset - Kortväxta ry:n, Kehitysvammaliiton, HYKS Lastenklinikan sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimus tuo kansallisesti ja kansainvälisesti ainutlaatuista tietoa lyhytkasvuisten elämästä.
– Lyhytkasvuisten tutkimustiedon lisäksi saimme vertailua ikä-, sukupuoli- ja asuinkuntaverrokkeihin, Invalidiliiton tutkimusjohtaja ja tutkimuksen päätutkija Sinikka Hiekkala sanoo.
Liikkuminen on selkeästi rajoittunutta lyhytkasvuisilla. Haasteita on erityisesti pitkään seisomisessa, kävelyssä, porraskävelyssä, julkisten liikennevälineiden käyttämisessä sekä huomattavia ponnistuksia vaativissa suorituksissa.
Esteettömyys on muutakin kuin vain rakennetun ympäristön esteettömyyttä
Päivittäisissä toiminnoissa lyhytkasvuisilla henkilöillä on eniten vaikeuksia poimia haluamansa tuotteet valintamyymälässä sekä käyttää lipunmyynti-, pankki- ym. automaatteja. Tähän voidaan vaikuttaa rakennetun ympäristön esteettömyydellä, mutta sekään ei ratkaise kaikkea.
– Esimerkiksi kodinmuutostöillä pitää tehdä juuri kyseiselle henkilölle itselleen esteetön koti.
Esteettömyys ei ole vain rakennetun ympäristön esteettömyyttä, vaan siihen liittyy myös palvelujen saatavuus. Yhteiskunnan tukitoimien, kuten vammais-, kuljetus- ja kuntoutuspalvelut, koetaan edistävän samanarvoisuutta ja arjessa selviytymistä, mutta palvelujen saaminen koetaan osin vaikeaksi ja epätasa-arvoiseksi. Lyhytkasvuiset kokevat, että heitä syrjitään joskus julkisissa palveluissa, terveydenhuollon ammattilaiset vähättelevät ja sosiaalipalveluissa aliarvioidaan heidän tarpeitaan.
– Rakennetun ympäristön esteettömyydellä ja palveluiden tasa-arvoisella saatavuudella edistetään sekä lyhytkasvuisten että muiden toimintaesteisten elämää yhdenvertaisina kansalaisina.
Lyhytkasvuisten joitakin toimintakyvyn osa-alueita on tutkittu aiemmin, mutta ei näin laaja-alaisesti kuin nyt. Kansainvälinen toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokituksen (ICF) tuki- ja liikuntaelinsairaiden ydinlista antoi erittäin hyvän lähtökohdan toimintakyvyn laaja-alaiseen tarkasteluun.
Tutkimuksessa haastateltiin kaikkiaan 14 lyhytkasvuista henkilöä ja kyselyyn vastasi 98 aikuista lyhytkasvuista sekä 71 heidän ikä-, sukupuoli- ja asuinkuntaverrokkiaan. Tutkimus rahoitettiin STM:n Terveyden edistämisen määrärahoista.
THL:n sarjaan kuuluva tutkimus on kokonaisuudessaan on luettavissa Julkarissa: Lyhytkasvuisten toimintakyky ja haasteet esteettömyydessä ja yhdenvertaisuudessa -tutkimus
Kirsi Tervamäen artikkeli tutkimuksesta on julkaistu Invalidiliiton IT-lehdessä 6/2017.