​Yli 10 vuoden seurantaan perustuvan juuri valmistuneen tutkimuksen mukaan sappitieatresian hoitotulokset ovat parantuneet merkittävästi sen jälkeen, kun sappitieatresian hoito keskitettiin Hyksin Lastenklinikalle Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksellä vuonna 2005.

Keskittämisen jälkeen potilaiden maksansiirron tarve on lykkääntynyt; Kasain leikkaus onnistui 80 %:lla ja heistä 70 % selviytyi omalla maksalla viisi vuotta. Viisivuotiskuolleisuus laski yhteen viidesosaan aiemmasta eli 32 %:sta 6 %:iin. Luvut ovat selvästi paremmat kuin Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa aikaisemmin julkaistut hoitotulokset.

– Hoitotulosten merkittävä paraneminen selittyy lisääntyneellä potilasmäärällä, joka on mahdollistanut diagnostiikan, kirurgisen hoidon ja lääkehoidon standardoimisen, sanoo osastonylilääkäri Mikko Pakarinen.

Hoidon onnistumismahdollisuuksia lisäsi myös varhainen leikkausikä sekä maksan histologisten tulehdusmuutosten toteaminen merkkinä taudin varhaisesta vaiheesta.

Uudessa valtioneuvoston asetuksessa erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä ei ole mainintaa sappitieatresian hoidon keskittämisestä.

Sappitieatresia on vastasyntyneiden sairaus

Sappitieatresia on tärkein vastasyntyneiden kolestaasia (häiriintynyt sapen eritys) aiheuttava sairaus ja yleisin maksansiirron syy lapsilla. Valtaosa sappitieatresiaa sairastavista vastasyntyneistä on muuten terveitä, mutta viidesosalla on myös muita ongelmia, kuten suolistoalueen poikkeavuuksia.

Kehityshäiriön syytä ei tiedetä, mutta sairaus ei ole perinnöllinen. Kaikille lapsille, joilla sappitieatresia todetaan, tehdään viipymättä niin sanottu Kasain portoenterostomia, jossa tuhoutuneet maksan ulkoiset sappitiet poistetaan kokonaan ja suolesta rakennetaan uusi sappitie.