Infektioekseema on sisäsyntyinen (eli ei ulkoisten tekijöiden aiheuttama) ihottuma, joka voi kehittyä jonkin usein kroonisen infektion, kuten hammasinfektion laukaisemana. Tarkkaa syytä ei saada yleensä selville. Ihottuma oireilee tyypillisesti puuskittain ilmaantuvina rakkuloivina ja kutisevina jaksoina, jonka jälkeen rakkulat kuivuvat ja kuoriutuvat. Ihottuma kestää usein vuosia ja vaatii tehokasta hoitoa. Infektioekseemaa voi esiintyä myös muilla ihoalueilla. Läiskä- eli nummulaariekseema voi oireilla samantyyppisesti.
Muut käsissä ilmenevät ihottumat
Myös muut ekseemaryhmän ihosairaudet voivat oireilla käsien alueella.
Psoriaasi on krooninen ihosairaus, joka voi esiintyä useilla ihoalueilla. Se voi oireilla myös käsissä, joskus myös itsenäisesti. Usein käsien psoriaasiin liittyy myös jalkapohjien oireilu. Nivelpsoriaasi on tavallisempaa käsien ja jalkojen psoriaasia sairastavilla. Oirekuvaan kuuluu tyypillisesti pienet tarkkarajaiset tiivishilseiset läiskät sormien ja kämmenien alueella.
Myös laaja-alaisempi hilseily ja kuoriutuminen on tavallista. Psoriaasiin voi liittyä kynsimuutoksia kuten kuoppaisuutta, öljyläikkiä, kynsien haurastumista, paksuuntumista ja jopa kynnen tuhoutumista. Käsien psoriaasiin voi liittyä steriilejä märkärakkuloita eli pusteleita. Psoriaasi ei ole allerginen eikä työperäinen sairaus. Käsi-ihottumaa yleisesti pahentavat tekijät voivat toki pahentaa myös käsissä esiintyvää psoriaasia.
PPP eli palmoplantaarinen pustuloosi on vain kämmenissä ja jalkapohjissa esiintyvä ihosairaus, jolle ovat ominaisia ihon steriilit märkärakkulat eli pustelit. Iho kutisee voimakkaasti. Rakkuloiden kuivuttua iho kuoriutuu ja rakkuloista jää ihon alle tummat pilkut. Tautia esiintyy pääsääntöisesti tupakoitsijoilla.
Silsalla eli tinealla tarkoitetaan ihon sieni-infektiota. Yleensä se esiintyy jaloissa varvasvälien, jalkaterän tai varpaiden kynsien alueella. Joskus infektio levittäytyy laajemmalle mm. käsiin. Käsiin silsa voi tarttua myös esim. lemmikkieläimestä, jolla on silsatartunta. Silsa on usein toispuoleinen eli vain toisessa kädessä. Oireena on reunoiltaan punoittava, hilseilevä läiskä, joka laajenee vähitellen. Kämmenien ja sormien alueella silsa ilmenee usein kuivana hilseilynä. Silsaihottuma voi kutista mutta se voi olla myös vähäoireinen. Joskus silsaan liittyy ihon rakkulointia. Käsien ihon voimakas rakkulointi voi liittyä jalkasilsan laukaisemaan Id-reaktioon. Sieni-infektio varmistetaan sieniviljelynäytteellä ja hoidetaan sienilääkityksellä.
Pompholyx tarkoittaa pieniä, 1–2 mm:n läpimittaisia, usein voimakkaasti kutisevia, kirkkaita nesterakkuloita eli vesikkeleitä, joita ilmestyy kämmeniin, sormiin tai jalkapohjiin puuskittain. Sitä esiintyy eniten nuorilla aikuisilla. Joskus rakkulat kasvavat suuriksi, ja niitä voi olla myös muualla. Pompholyx voi liittyä yhtenä oireena ekseemoihin, kuten atooppiseen ekseemaan, ärsytyskosketusekseemaan ja infektioekseemaan, tai olla sieni-, bakteeri- tai virusinfektion laukaisema. Joskus se esiintyy itsenäisenä ilman muita oireita. Oireesta voidaan käyttää myös nimitystä dyshidroottinen ekseema. Tämäntyyppistä ihottumaa aiheuttaa joskus käsien liikahikoilu.
Punajäkälää (lichen ruber planus) voi esiintyä käsien alueella erityisesti kynsivalleissa. Taudin tyyppialueet ovat ranteissa ja nilkoissa. Oireina on sinipunertavia kutisevia tarkkarajaisia, hieman kiiltelevilä läiskiä, joissa voi näkyä pinnallista verkkokuvioitusta. Oireita on usein myös suun limakalvoilla. Kynsivallioireet huonontavat kynsien kasvua ja punajäkälä vaurioittaakin usein kynsiä.
Syyhy eli scabies on voimakkaasti kutiseva syyhypunkin aiheuttama tarttuva loisinfektio. Oireilu alkaa usein käsistä. Kämmenissä ja sormiväleissä sekä ranteissa näkyy peräkkäisiä kuoriutuvia paukamia, jotka muodostavat käytäviä. Näistä voi löytää syyhypunkin neulan ja mikroskoopin tai dermatoskoopin avulla.
Hoitamaton tauti voi levitä laaja-alaiseksi iholle. Itämisaika on useita viikkoja. Syyhy hoidetaan ilman reseptiä apteekista saatavilla permetriinivalmisteilla paikallisesti tai reseptillä saatavilla ivermektiinitableteilla. Myös lähikontaktit tulee hoitaa ja koti saneerata hoitoyksiköstä saatujen ohjeiden mukaan.
Psoriaasi
Psoriaasi on krooninen ihosairaus, joka voi esiintyä useilla ihoalueilla. Se voi oireilla myös käsissä, joskus myös itsenäisesti. Usein käsien psoriaasiin liittyy myös jalkapohjien oireilu. Nivelpsoriaasi on tavallisempaa käsien ja jalkojen psoriaasia sairastavilla. Oirekuvaan kuuluu tyypillisesti pienet tarkkarajaiset tiivishilseiset läiskät sormien ja kämmenien alueella.
Myös laaja-alaisempi hilseily ja kuoriutuminen on tavallista. Psoriaasiin voi liittyä kynsimuutoksia kuten kuoppaisuutta, öljyläikkiä, kynsien haurastumista, paksuuntumista ja jopa kynnen tuhoutumista. Käsien psoriaasiin voi liittyä steriilejä märkärakkuloita eli pusteleita. Psoriaasi ei ole allerginen eikä työperäinen sairaus. Käsi-ihottumaa yleisesti pahentavat tekijät voivat toki pahentaa myös käsissä esiintyvää psoriaasia.
PPP eli palmoplantaarinen pustuloosi
PPP eli palmoplantaarinen pustuloosi on vain kämmenissä ja jalkapohjissa esiintyvä ihosairaus, jolle ovat ominaisia ihon steriilit märkärakkulat eli pustelit. Iho kutisee voimakkaasti. Rakkuloiden kuivuttua iho kuoriutuu ja rakkuloista jää ihon alle tummat pilkut. Tautia esiintyy pääsääntöisesti tupakoitsijoilla.
Silsa (sieni-infektio)
Silsalla eli tinealla tarkoitetaan ihon sieni-infektiota. Yleensä se esiintyy jaloissa varvasvälien, jalkaterän tai varpaiden kynsien alueella. Joskus infektio levittäytyy laajemmalle mm. käsiin. Käsiin silsa voi tarttua myös esim. lemmikkieläimestä, jolla on silsatartunta. Silsa on usein toispuoleinen eli vain toisessa kädessä. Oireena on reunoiltaan punoittava, hilseilevä läiskä, joka laajenee vähitellen. Kämmenien ja sormien alueella silsa ilmenee usein kuivana hilseilynä. Silsaihottuma voi kutista mutta se voi olla myös vähäoireinen. Joskus silsaan liittyy ihon rakkulointia. Käsien ihon voimakas rakkulointi voi liittyä jalkasilsan laukaisemaan Id-reaktioon. Sieni-infektio varmistetaan sieniviljelynäytteellä ja hoidetaan sienilääkityksellä.
Pompholyx
Pompholyx tarkoittaa pieniä, 1–2 mm:n läpimittaisia, usein voimakkaasti kutisevia, kirkkaita nesterakkuloita eli vesikkeleitä, joita ilmestyy kämmeniin, sormiin tai jalkapohjiin puuskittain. Sitä esiintyy eniten nuorilla aikuisilla. Joskus rakkulat kasvavat suuriksi, ja niitä voi olla myös muualla. Pompholyx voi liittyä yhtenä oireena ekseemoihin, kuten atooppiseen ekseemaan, ärsytyskosketusekseemaan ja infektioekseemaan, tai olla sieni-, bakteeri- tai virusinfektion laukaisema. Joskus se esiintyy itsenäisenä ilman muita oireita. Oireesta voidaan käyttää myös nimitystä dyshidroottinen ekseema. Tämäntyyppistä ihottumaa aiheuttaa joskus käsien liikahikoilu.
Punajäkälä
Punajäkälää (lichen ruber planus) voi esiintyä käsien alueella erityisesti kynsivalleissa. Taudin tyyppialueet ovat ranteissa ja nilkoissa. Oireina on sinipunertavia kutisevia tarkkarajaisia, hieman kiiltelevilä läiskiä, joissa voi näkyä pinnallista verkkokuvioitusta. Oireita on usein myös suun limakalvoilla. Kynsivallioireet huonontavat kynsien kasvua ja punajäkälä vaurioittaakin usein kynsiä.
Syyhy
Syyhy eli scabies on voimakkaasti kutiseva syyhypunkin aiheuttama tarttuva loisinfektio. Oireilu alkaa usein käsistä. Kämmenissä ja sormiväleissä sekä ranteissa näkyy peräkkäisiä kuoriutuvia paukamia, jotka muodostavat käytäviä. Näistä voi löytää syyhypunkin neulan ja mikroskoopin tai dermatoskoopin avulla.
Hoitamaton tauti voi levitä laaja-alaiseksi iholle. Itämisaika on useita viikkoja. Syyhy hoidetaan ilman reseptiä apteekista saatavilla permetriinivalmisteilla paikallisesti tai reseptillä saatavilla ivermektiinitableteilla. Myös lähikontaktit tulee hoitaa ja koti saneerata hoitoyksiköstä saatujen ohjeiden mukaan.
Tarkistettu 24.3.2025