Siirry sivun sisältöön

Biologiset ja pienimolekyyliset psoriaasilääkkeet

Biologiset lääkkeet eroavat perinteisistä sisäisistä psoriasislääkkeistä siinä, että ne valmistetaan soluviljelmissä ja ovat rakenteeltaan suuria valkuaisaineita eli proteiineja. Apremilasti taas on ei-biologinen suun kautta otettava lääke.

Biologiset psoriaasilääkkeet

Vaikean psoriaasin hoidossa voidaan käyttää biologisia lääkkeitä, mikäli tavanomaisten sisäisten lääkkeiden teho on riittämätön, hoitoon liittyy haittoja tai ne ovat vasta-aiheisia. Lääkkeistä saa peruskorvauksen ihotautilääkärin B-lausunnolla.

Psoriaasin biologisia lääkkeitä on tällä hetkellä toistakymmentä, neljällä eri vaikutusmekanismilla. Itsepistettävien lääkkeiden injektioväli vaihtelee valmisteesta riippuen viikosta 12 viikkoon. TNF-estäjien merkittävin haitta on suurentunut vakavien ja opportunisti-infektioiden riski, jota ei ole uudemmilla IL-17 -estäjillä ja IL-23 -estäjillä. IL-17 -estäjät altistavat hiiva-infektioille, etenkin suun sammakselle. IL-17- ja Il-23 -estäjät ovat selvästi vanhempia lääkkeitä tehokkaampia, ja 2/3 biologisia hoitoja saavista potilaista käyttää näiden ryhmien lääkkeitä. Useimmat biologiset psoriaasilääkkeet tehoavat myös nivelpsoriaasiin. Sopivin biologinen lääke valitaan yksilöllisesti huomioiden muut liitännäissairaudet, kuten esimerkiksi tulehdukselliset suolistosairaudet, muut sairaudet, raskaustoiveet jne. TNF-estäjät, ja mahdollisesti myös useat muut biologiset lääkkeet, vähentävät sydäntautiriskiä, joka on psoriaatikoilla suurentunut.

TNF-estäjät suositellaan tauotettavaksi infektioiden ja suurempien toimenpiteiden yhteydessä, muiden kohdalla lääke tauotetaan harkinnan mukaan. Laboratoriokokeita seurataan vain TNF-estäjien yhteydessä. Biologinen lääkehoito on useimmilla potilailla pysyvä.

Pienimolekyyliset psoriaasilääkkeet

Apremilasti (PDE4-estäjä) ja deukravasitinibi (TYK-estäjä) ovat suun kautta käytettäviä pienimolekyylisiä psoriaasilääkkeitä, jotka vaikuttavat solunsisäisen signaloinnin kautta tulehdusvälittäjäaineisiin. Myös nämä lääkkeet ovat kalliita, ja peruskorvaus edellyttää ihotautilääkärin B-lausunnon. Niiden teho on huonompi kuin biologisten lääkkeiden, mutta biologisista lääkkeistä poiketen niitä voidaan käyttää myös keskivaikean psoriaasin hoidossa. Apremilastin merkittävin haitta on alkuvaiheen pahoinvointi ja suolisto-oireet. Kumpikaan lääke ei edellytä laboratoriokeiden seuraamista.

Tarkistettu 27.6.2025