Psoriaasia sairastaa 2–3 prosenttia suomalaisista. Suurimmalla osalla potilaista oireet ovat lieviä. Psoriaasia voidaan hoitaa monella tavalla, ja vaikeimpiinkin tautimuotoihin on nykyään käytettävissä tehokkaita hoitovaihtoehtoja.
Mikä on psoriaasi?
Psoriaasi on ihon ja nivelten monimuotoinen tulehduksellinen pitkäaikaissairaus, johon liittyy perinnöllinen alttius.
Psoriaasiin liittyy perinnöllinen alttius, vaikka välttämättä potilaan suvusta ei löydy muita psoriaatikkoja. Perinnöllinen alttius on voimakkaampaa, jos potilas sairastuu alle 40-vuotiaana kuin sen jälkeen. Nykyisin tunnetaan jo useita kymmeniä psoriaasin perinnöllisiä alttiustekijöitä eli alttiusgeenejä. Kaikki alttiusgeenien kantajat eivät kuitenkaan sairastu psoriaasiin. Jos toisella vanhemmalla on psoriaasi, lapsen riski sairastua psoriaasiin on 15–30 prosentin luokkaa, ja jos molemmilla vanhemmilla on psoriaasi, riski on 40–65 prosenttia.
Useiden ulkoisten tekijöiden tiedetään vaikuttavan psoriaasin puhkeamiseen tai pahenemiseen. Tunnetuin on streptokokkibakteerin aiheuttama nielutulehdus ja tähän liittyvä pisarapsoriaasi. Myös monet muut infektiot eli bakteeri- ja virustaudit, samoin kuin ihon vaurioituminen, runsas alkoholin käyttö, ylipaino ja stressi vaikuttavat psoriaasin puhkeamiseen tai voivat pahentaa sen oireita. Ruokavaliosta ja elintapojen vaikutuksesta psoriaasiin on lisää kohdassa:
Useimmilla potilailla psoriaasi on lieväasteinen. Vain 3–5 prosentilla psoriaasi on laaja-alainen tai vaikea-asteinen. Psoriaasin laajuus voi vaihdella joskus samallakin potilaalla eri aikoina. Joillakin potilailla psoriaasi voi olla pitkiäkin aikoja hyvin vähäoireinen tai oireeton. Monilla potilailla oireita on vähemmän kesäisin kuin talvisin. Elintavoilla on myös selkeä vaikutus psoriaasin kulkuun ja vaikeusasteeseen.
Psoriaasi on useimmiten ulkonäöltään tyypillinen, eikä lääkärin tekemän tutkimuksen lisäksi yleensä tarvita jatkotutkimuksia. Joskus diagnoosi voidaan varmentaa ihokoepalalla. Ihopsoriaasi ei aiheuta laboratoriokokeissa todettavia muutoksia, mutta nivelpsoriaasia epäiltäessä verikokeet ovat tarpeelliset.
Psoriaasia sairastavilla on muuta väestöä suurempi riski sairastua joukkoon muita sairauksia. Näistä liitännäissairauksista tärkeimpiä ovat sydän- ja verisuonisairaudet. Psoriaatikoilla esiintyy tavanomaista useammin sydäntautien tavallisia riskitekijöitä, kuten ylipainoa, verenpainetautia, aikuisiän diabetesta, suurentuneita rasva-arvoja sekä tupakointia ja alkoholin liikakäyttöä. Nämä riskitekijät ja psoriaasiin liittyvä elimistön krooninen yleistulehdus suurentavat psoriaasipotilaiden riskiä sepelvaltimotautiin ja sydän- ja aivoinfarkteihin. Erityisesti vaikeaa psoriaasia sairastavilta potilailta tulisikin sydäntautien riskitekijät aina selvittää huolellisesti ja tarvittaessa hoitaa mahdollisimman hyvin. Lisäksi nykyisin tiedetään, että iho- ja nivelpsoriaasin tehokas hoito osaltaan vähentää sydäntautiriskiä.
Muita psoriaasin liitännäissairauksia ovat muun muassa tulehdukselliset suolistosairaudet (Crohnin tauti ja haavainen paksusuolentulehdus), stressi ja masennus sekä nivelpsoriaasiin toisinaan liittyvä silmän värikalvon tulehdus.
Liitännäissairaudet on hyvä huomioida potilaan seurannassa ja kokonaisvaltaisessa hoidossa. Psoriaasipotilaita myös kannustetaan kaikin puolin terveellisiin elämäntapoihin.
Psoriaasi voi vaikuttaa potilaan elämään ja elämänlaatuun monin tavoin. Laajoissa tutkimuksissa on todettu psoriaasin laskevan elämänlaatua. Potilaskyselyissä merkittävin elämänlaatuun vaikuttava tekijä on ollut ihon kutina, mutta myös ihottuman näkyminen muille, jatkuva hoidon tarve tai riittämätön hoitotulos aiheuttavat stressiä. Potilas voi myös alkaa välttää sosiaalisia tilanteita tai haasteita työssä tai yksityiselämässä. Osalle potilaista nämä seikat voivat vaikuttaa masennuksen syntyyn.
Psoriaasin vaikutusta potilaan elämänlaatuun voidaan tutkia DLQI-mittarilla (Dermatological Life Quality Index-mittari). Kymmenen kysymyksen avulla arvioidaan iho-oireiden vaikutusta elämään kuluneen viikon aikana. DLQI-mittaria käytetään toisinaan yhtenä hoidon seurannan ja tehon mittarina erityisesti vaikeassa psoriaasissa.
Psoriaasi on yleensä tyypillisen näköinen, ja monet potilaat ovat itsekin epäilleet psoriaasia. Joskus kysymys voi kuitenkin olla jostain muusta ihosairaudesta. Diagnoosin ja oikean hoidon saamiseksi potilaan on hyvä kääntyä lääkärin puoleen, jos oireet ovat kestäneet yli kuukauden, eikä esimerkiksi reseptivapaa hydrokortisonivoide ole auttanut.
Toisinaan potilaan aiempi lieväoireinen psoriaasi voi alkaa vaikeutua, eivätkä entiset hoidot enää auta. Koska psoriaasiin on olemassa paljon erilaisia hoitovaihtoehtoja, on tuolloin uusi lääkärin arvio tilanteesta tarpeen. Myös niveloireiden ilmaantuminen, muu epäily nivelpsoriaasista tai työkykyä heikentävä psoriaasi ovat syitä hakeutua lääkäriin. Tarvittaessa yleislääkäri voi lähettää potilaan jatkohoitoon erikoislääkärille, joko ihotauti- tai reumalääkärille.
Perinnölliset ja ulkoiset tekijät
Psoriaasiin liittyy perinnöllinen alttius, vaikka välttämättä potilaan suvusta ei löydy muita psoriaatikkoja. Perinnöllinen alttius on voimakkaampaa, jos potilas sairastuu alle 40-vuotiaana kuin sen jälkeen. Nykyisin tunnetaan jo useita kymmeniä psoriaasin perinnöllisiä alttiustekijöitä eli alttiusgeenejä. Kaikki alttiusgeenien kantajat eivät kuitenkaan sairastu psoriaasiin. Jos toisella vanhemmalla on psoriaasi, lapsen riski sairastua psoriaasiin on 15–30 prosentin luokkaa, ja jos molemmilla vanhemmilla on psoriaasi, riski on 40–65 prosenttia.
Useiden ulkoisten tekijöiden tiedetään vaikuttavan psoriaasin puhkeamiseen tai pahenemiseen. Tunnetuin on streptokokkibakteerin aiheuttama nielutulehdus ja tähän liittyvä pisarapsoriaasi. Myös monet muut infektiot eli bakteeri- ja virustaudit, samoin kuin ihon vaurioituminen, runsas alkoholin käyttö, ylipaino ja stressi vaikuttavat psoriaasin puhkeamiseen tai voivat pahentaa sen oireita. Ruokavaliosta ja elintapojen vaikutuksesta psoriaasiin on lisää kohdassa:
Taudinkulku ja diagnosointi
Useimmilla potilailla psoriaasi on lieväasteinen. Vain 3–5 prosentilla psoriaasi on laaja-alainen tai vaikea-asteinen. Psoriaasin laajuus voi vaihdella joskus samallakin potilaalla eri aikoina. Joillakin potilailla psoriaasi voi olla pitkiäkin aikoja hyvin vähäoireinen tai oireeton. Monilla potilailla oireita on vähemmän kesäisin kuin talvisin. Elintavoilla on myös selkeä vaikutus psoriaasin kulkuun ja vaikeusasteeseen.
Psoriaasi on useimmiten ulkonäöltään tyypillinen, eikä lääkärin tekemän tutkimuksen lisäksi yleensä tarvita jatkotutkimuksia. Joskus diagnoosi voidaan varmentaa ihokoepalalla. Ihopsoriaasi ei aiheuta laboratoriokokeissa todettavia muutoksia, mutta nivelpsoriaasia epäiltäessä verikokeet ovat tarpeelliset.
Psoriaasin liitännäissairaudet
Psoriaasia sairastavilla on muuta väestöä suurempi riski sairastua joukkoon muita sairauksia. Näistä liitännäissairauksista tärkeimpiä ovat sydän- ja verisuonisairaudet. Psoriaatikoilla esiintyy tavanomaista useammin sydäntautien tavallisia riskitekijöitä, kuten ylipainoa, verenpainetautia, aikuisiän diabetesta, suurentuneita rasva-arvoja sekä tupakointia ja alkoholin liikakäyttöä. Nämä riskitekijät ja psoriaasiin liittyvä elimistön krooninen yleistulehdus suurentavat psoriaasipotilaiden riskiä sepelvaltimotautiin ja sydän- ja aivoinfarkteihin. Erityisesti vaikeaa psoriaasia sairastavilta potilailta tulisikin sydäntautien riskitekijät aina selvittää huolellisesti ja tarvittaessa hoitaa mahdollisimman hyvin. Lisäksi nykyisin tiedetään, että iho- ja nivelpsoriaasin tehokas hoito osaltaan vähentää sydäntautiriskiä.
Muita psoriaasin liitännäissairauksia ovat muun muassa tulehdukselliset suolistosairaudet (Crohnin tauti ja haavainen paksusuolentulehdus), stressi ja masennus sekä nivelpsoriaasiin toisinaan liittyvä silmän värikalvon tulehdus.
Liitännäissairaudet on hyvä huomioida potilaan seurannassa ja kokonaisvaltaisessa hoidossa. Psoriaasipotilaita myös kannustetaan kaikin puolin terveellisiin elämäntapoihin.
Psoriaasin vaikutus elämänlaatuun
Psoriaasi voi vaikuttaa potilaan elämään ja elämänlaatuun monin tavoin. Laajoissa tutkimuksissa on todettu psoriaasin laskevan elämänlaatua. Potilaskyselyissä merkittävin elämänlaatuun vaikuttava tekijä on ollut ihon kutina, mutta myös ihottuman näkyminen muille, jatkuva hoidon tarve tai riittämätön hoitotulos aiheuttavat stressiä. Potilas voi myös alkaa välttää sosiaalisia tilanteita tai haasteita työssä tai yksityiselämässä. Osalle potilaista nämä seikat voivat vaikuttaa masennuksen syntyyn.
Psoriaasin vaikutusta potilaan elämänlaatuun voidaan tutkia DLQI-mittarilla (Dermatological Life Quality Index-mittari). Kymmenen kysymyksen avulla arvioidaan iho-oireiden vaikutusta elämään kuluneen viikon aikana. DLQI-mittaria käytetään toisinaan yhtenä hoidon seurannan ja tehon mittarina erityisesti vaikeassa psoriaasissa.
Koska lääkäriin?
Psoriaasi on yleensä tyypillisen näköinen, ja monet potilaat ovat itsekin epäilleet psoriaasia. Joskus kysymys voi kuitenkin olla jostain muusta ihosairaudesta. Diagnoosin ja oikean hoidon saamiseksi potilaan on hyvä kääntyä lääkärin puoleen, jos oireet ovat kestäneet yli kuukauden, eikä esimerkiksi reseptivapaa hydrokortisonivoide ole auttanut.
Toisinaan potilaan aiempi lieväoireinen psoriaasi voi alkaa vaikeutua, eivätkä entiset hoidot enää auta. Koska psoriaasiin on olemassa paljon erilaisia hoitovaihtoehtoja, on tuolloin uusi lääkärin arvio tilanteesta tarpeen. Myös niveloireiden ilmaantuminen, muu epäily nivelpsoriaasista tai työkykyä heikentävä psoriaasi ovat syitä hakeutua lääkäriin. Tarvittaessa yleislääkäri voi lähettää potilaan jatkohoitoon erikoislääkärille, joko ihotauti- tai reumalääkärille.
Aiheeseen liittyvää
Tarkistettu 27.6.2025