Borrelioosin oireet iholla

Borrelioosi on puutiaisen eli ”punkin” aiheuttama taudinkuvaltaan vaihteleva monen eri elimen infektiosairaus.

​Borrelioosin aiheuttaa punkin suolistossa elävät spirokeettabakteerit, jotka siirtyvät ihmiseen puremasta. Punkit hakeutuvat veriaterialle erityisesti ohuille ihoalueille. Tartunta tapahtuu hitaasti, noin 12-72 tunnin kuluessa, kun borreliabakteeri siirtyy punkin suolikanavasta ihmisen ihoon punkin ruokaillessa. Siksi punkki on syytä poistaa iholta niin pian kuin mahdollista esim. punkkipinsetin avulla kiertävällä liikkeellä. Puutiaiset viihtyvät kosteissa heinikoissa, laitumilla, niityillä ja havumetsissä. Nykyisin borrelioosin voi saada missä tahansa Suomessa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta.

Punkki puree arviolta noin paria miljoonaa suomalaista vuosittain ja heistä noin 6000-10 000 saa tartunnan eli borrelioosin. Eri tutkimuksissa on todettu, että borrelioosin saaneista noin 50-80% saa oireita.

Borreliainfektio tuottaa hyvin lyhyen immuniteetin, joten uuden tartunnan voi saada vaikka joka kesä.

 Kuva: Punkki (puutiainen) aterioimassa varpaan iholla

Borrelioosin iho-oireet

Pelkkä punkin purema ei vielä tarkoita borrelioositartuntaa. Punkin purema aiheuttaa usein pienen 0.5-2cm:n läpimittaisen punoittavan, kutisevan ja koholla olevan ihomuutoksen riippumatta siitä, onko kyseessä borrelioosi-infektio. Nämä muutokset rauhoittuvat normaalisti parin päivän sisällä.

Mikäli puremakohtaan kehittyy 3-30 vuorokauden sisällä yli viiden sentin läpimittainen, jatkuvasti rengasmaisesti laajeneva ihomuutos (erythema migrans eli vaeltava punoitus), on kyseessä todennäköisesti borrelioosi. Ihomuutos ei ole kipeä eikä se yleensä kutise. Sen väri voi vaihdella hennosta punerruksesta voimakkaan sinipunervaan. Tämä on borrelioosin varhainen ja paikallinen muoto. Renkaan keskellä voi joskus olla jopa rakkulamuodostusta. 


    Kuvissa: Borellian aiheuttamia erilaisia ihoreaktioita

Osalla borrelioosin saaneista esiintyy lihas- ja nivelkipua, lämmönnousua ja väsymystä. Erythema migrans voi esiintyä myös moniläiskäisenä eri puolilla kehoa (5-15%:lla tapauksista).

Muita borrelioosin ihomuutoksia ovat ihon hyvänlaatuinen lymfosytooma (alle 10%:lla) sekä vasta useiden vuosien kuluttua ilmaantuva myöhäisvaiheen ihomuutos, acrodermatitis chronica atrophicans. Lymfosytooma ilmenee pehmeänä, aristamattomana, sinertävänä tai punertavana ihoturvotuksena esimerkiksi korvanlehdessä, nännin seudussa tai kivespussissa. Acrodermatitis chronica atrophicans ilmenee yleensä jalkaterissä, kädenselissä tai kyynärpäissä ja siinä iho ohenee (atrofia), verisuonet kuultavat läpi ja iho muuttuu sinipunervaksi.

 Kuva: Myöhäisvaiheen borrelioosin iho-oire (acrodermatitis atroficans) oikeassa jalassa

Borrelioosin hoito

Borrelioosin varhainen muoto erythema migrans hoidetaan kliinisen kuvan perusteella ilman laboratoriotutkimuksia.

Hoitamaton borrelioosi

Jos varhaista borrelioosia ei hoideta, voi jopa 50%:lle kehittyä borrelioosin myöhäisoireita. Nämä voivat syntyä viikkojen, kuukausien tai jopa vuosien kuluttua varhaisesta borrelioosin muodosta. Serologia eli vasta-aineiden määritys on myöhäisen borrelioosin tärkein diagnostinen työkalu.


 

Edellinen sivu