Sieni-infektio alkaa tavallisesti kynnen kärjestä tai kynnen
sivusta. Sille on tyypillistä kellertävä tai rusehtava juostemainen väritys, joka etenee kynnen kärjestä kohti kynnen tyveä. Silsa leviää kynnen alla ja muuttaa vähitellen kynnen haperoiseksi ja paksuksi, mikä johtaa kynnen irtoamiseen alustastaan. Kynsisilsa voi tuhota koko kynnen. Harvinaisempaa on, että kynsisilsa kasvaa kynnen pinnassa (ns. valkea kynsisilsa) tai että se alkaa kynnen tyviosasta. Jälkimmäinen on yleisempää puolustusjärjestelmän häiriötiloissa tai ääreisverenkierron häiriöissä.
Kynsien sieni-infektio tulee aina varmistaa tutkimuksilla ennen hoidon aloitusta. Vesi- tai alkoholipuhdistuksen jälkeen kynnen kärkiosa ja terveet pintakerrokset poistetaan kynsipihdeillä tai vuolemalla ohuita lastuja veitsellä. Näytteeksi leikataan viallista kynttä tai kynsilevyn pohjakerrosta. Näyte tutkitaan käyttäen sieniviljelyä, johon kuuluu myös mikroskopointi, ns. natiivinäyte. Viljelyn vaihtoehto on tutkia näyte geenitekniikalla (PCR). PCR-tutkimuksen voi tehdä, vaikka kynttä olisi edeltävästi hoidettu sienilääkityksellä.
Kynsisienen hoito on suun kautta otettava sienilääkitys, joka kestää vähintään 3-4 kuukautta. Huomioitavaa on, että sienilääkityksellä kynsisilsa paranee vain noin joka toisella. Lääkehoidon ohella jalkahoitajan suorittamat kynnenohentamiset (urealiuotus, mekaaninen hionta) saattavat edesauttaa kynsisilsan parantumista. Kynnen kärkiosan alkava silsa saattaa parantua paikallisella lakkahoidolla.
Kynsisienen ehkäisyssä korostuu jalkahygienian merkitys (katso jalkasienen ennaltaehkäisy).