​Syöpärekisteriin kirjataan Suomessa vuosittain noin 9 000 uutta basalioomaa. Tilastointitavasta johtuen tämä on kuitenkin arviolta vain noin puolet basalioomien todellisesta lukumäärästä.

Basaliooma ilmenee joko yksittäisenä, punoittavana, tarkkarajaisena, joskus hilsehtivänä läiskänä (pinnallinen basaliooma) tai ihonvärisenä hitaasti kasvavana näppylänä (nodulaarinen basaliooma), joka vuotaa välillä verta. Osa basalioomista voi kasvaa epätarkkarajaisina, arpimaisina ja vaikeasti havaittavina kovina tiivistyminä ihon alla, ja näitä on vaikeampi huomata.

Basaliooma syntyy useimmiten valolle alttiille iholle pään ja kaulan alueella. Sen syntyyn vaikuttavista tekijöistä tärkein onkin iholle vuosien aikana kertyvä auringon UV-säteilyn määrä ja siitä aiheutuvat solumuutokset.

Lue lisää: Ihokasvaimille altistavista tekijöistä

Basaliooma hoidetaan useimmiten kirurgisesti eli leikkaamalla muutos kokonaan pois riittävillä terveen kudoksen marginaaleilla. Tästä johtuen poistoarpi on iholla näkyvää muutosta selkeästi suurempi. Riittävin marginaalein poistetun basaliooman ennuste on erinomainen. Valikoiduissa tilanteissa basaliooma voidaan hoitaa myös muita menetelmiä käyttäen, esimerkiksi jäädyttämällä.

Kuva: Basaliooma hiuspohjassa.

Vähäisenkin kasvainsolumäärän jääminen ihoon riittää aikaansaamaan basaliooman uusiutumisen. Hoidettua ihoaluetta on sen vuoksi tarkkailtava säännöllisesti vuosien ajan ja arpialueelle ilmaantuvat muutokset on tunnistettava koepalan avulla.

Jopa puolet niistä potilaista, joilla on ollut yksi basaliooma, saavat vuosien kuluessa yhden tai useamman uuden basaliooman uusille ihoalueille. Tällöin kyseessä ei ole ensimmäisen kasvaimen leviäminen vaan siitä riippumaton uusi muutos. Mikäli basalioomia esiintyy toistuvasti, säännöllinen seuranta (1–2 kertaa vuodessa) on hoidon jälkeen suositeltavaa. Seuranta voidaan toteuttaa tilanteen mukaan joko erikoissairaanhoidossa ihotautilääkärillä tai terveyskeskuksessa. Mitä kookkaammaksi basaliooma pääsee kasvamaan, sitä hankalammaksi sen hoito muuttuu. Hoitamattomana se käyttäytyy muiden syöpien tavoin ja kasvaessaan tuhoaa ympäröiviä kudoksia. Tämän vuoksi basalioomat tulee hoitaa aina myös iäkkäiltä potilailta.

Kuvassa hoitamaton basaliooma otsan alueella