Pitkäaikaisen maksasairauden syntyyn ja etenemiseen vaikuttavat monet tekijät, kuten alkoholinkäyttö, ylipaino, tyypin 2 diabetes sekä tupakointi.
Silloinkin kun maksasairauden ensisijainen syy on jokin muu, esimerkiksi virushepatiitti tai autoimmuunisairaus, elintavoilla voidaan välttää rasittamasta maksaa lisää.
Voit kartoittaa riskiäsi sairastua maksasairauksiin maksariskilaskurin avulla. Laskurissa käytettävät muuttujat ovat alkoholinkäytön vähentäminen, laihduttaminen ja tupakoinnin lopettaminen.
Alkoholi ei ole terveystuote, ja jopa vähäinen säännöllinen alkoholinkäyttö voi nostaa joidenkin sairauksien riskiä silloinkin, kun maksariskilaskurin tulos on matala. Alkoholin maksahaittojen ehkäisemisen kannalta keskeisintä on vähentää kokonaiskulutusta eli viikossa tai kuukaudessa juotua alkoholin kokonaismäärää. Lisäksi on hyödyllistä pitää alkoholinkäytössä säännöllisiä taukojaksoja ja välttää juomasta yli 4-5 annosta saman päivän aikana. Vältä niin sanottua lomajuomista eli runsasta päivittäistä juomista jaksoissa. Jo kehittyneessä maksakirroosissa vähäinenkin alkoholinkäyttö on kielletty riippumatta kirroosin ensisijaisesta taustasyystä.
Laihduttaminen on rasvamaksataudin hoidon kulmakivi. Myös silloin kun painoindeksi eli BMI on normaali tai vain lievästi koholla, vatsaontelossa ja samalla myös maksassa voi olla liikaa rasvaa, mikä altistaa maksafibroosin kehittymiselle. Tilaa, jossa ylipaino kertyy erityisesti keskivartaloon, kutsutaan vyötärölihavuudeksi. Vyötärölihavuutta kuvastaa vyötärön ympärysmitan ja lantion ympärysmitan suhde. Vyötärölihavuudesta eroon pääseminen on tärkeää, vaikka liikakiloja ei olisi vielä paljoa. Vyötärönympärys pienenee keskimäärin noin yhden senttimetrin jokaista laihduttamisella menetettyä painokiloa kohden.
Painonhallinta ja vyötärölihavuuden hoito tapahtuvat terveellisen ruokavalion ja liikunnan avulla. Liikunnasta on maksalle ja koko elimistölle hyötyä, vaikkei laihduttaminen onnistuisikaan.
Metabolinen oireyhtymä liittyy tiiviisti rasvamaksatautiin ja vyötärölihavuuteen. On tärkeää kartoittaa ja hoitaa metabolisen oireyhtymän osatekijöitä, kuten kohonnutta verenpainetta, poikkeavia kolesterolitasoja ja tyypin 2 diabetesta.
Tupakointi lisää tunnetusti keuhkosairauksien, sydän- ja verisuonitautien sekä syövän riskiä. Tupakointi kasvattaa maksakirroosin ja maksasyövän riskiä, minkä vuoksi se on keskeinen osatekijä maksariskilaskurissa.
Maksaterveyden kannalta on tärkeää lopettaa tupakointi.
Alkoholi ei ole terveystuote, ja jopa vähäinen säännöllinen alkoholinkäyttö voi nostaa joidenkin sairauksien riskiä silloinkin, kun maksariskilaskurin tulos on matala. Alkoholin maksahaittojen ehkäisemisen kannalta keskeisintä on vähentää kokonaiskulutusta eli viikossa tai kuukaudessa juotua alkoholin kokonaismäärää. Lisäksi on hyödyllistä pitää alkoholinkäytössä säännöllisiä taukojaksoja ja välttää juomasta yli 4-5 annosta saman päivän aikana. Vältä niin sanottua lomajuomista eli runsasta päivittäistä juomista jaksoissa. Jo kehittyneessä maksakirroosissa vähäinenkin alkoholinkäyttö on kielletty riippumatta kirroosin ensisijaisesta taustasyystä.
Laihduttaminen on rasvamaksataudin hoidon kulmakivi. Myös silloin kun painoindeksi eli BMI on normaali tai vain lievästi koholla, vatsaontelossa ja samalla myös maksassa voi olla liikaa rasvaa, mikä altistaa maksafibroosin kehittymiselle. Tilaa, jossa ylipaino kertyy erityisesti keskivartaloon, kutsutaan vyötärölihavuudeksi. Vyötärölihavuutta kuvastaa vyötärön ympärysmitan ja lantion ympärysmitan suhde. Vyötärölihavuudesta eroon pääseminen on tärkeää, vaikka liikakiloja ei olisi vielä paljoa. Vyötärönympärys pienenee keskimäärin noin yhden senttimetrin jokaista laihduttamisella menetettyä painokiloa kohden.
Painonhallinta ja vyötärölihavuuden hoito tapahtuvat terveellisen ruokavalion ja liikunnan avulla. Liikunnasta on maksalle ja koko elimistölle hyötyä, vaikkei laihduttaminen onnistuisikaan.
Metabolinen oireyhtymä liittyy tiiviisti rasvamaksatautiin ja vyötärölihavuuteen. On tärkeää kartoittaa ja hoitaa metabolisen oireyhtymän osatekijöitä, kuten kohonnutta verenpainetta, poikkeavia kolesterolitasoja ja tyypin 2 diabetesta.
Tupakointi lisää tunnetusti keuhkosairauksien, sydän- ja verisuonitautien sekä syövän riskiä. Tupakointi kasvattaa maksakirroosin ja maksasyövän riskiä, minkä vuoksi se on keskeinen osatekijä maksariskilaskurissa.
Maksaterveyden kannalta on tärkeää lopettaa tupakointi.
Tarkistettu 2.10.2025
