Krooninen haimatulehdus

Kroonista haimatulehdusta ei voida parantaa, mutta sen oireita voidaan lievittää.

Hoitoon kuuluu

• kipulääkitys   

• entsyymikorvaushoito, jossa potilaalle annetaan ruoansulatusentsyymejä kapseleina 

• ruokavalio- ja ravitsemusneuvonta   

• diabeteksen hoito tarvittaessa   

• alkoholin ja tupakan välttäminen.   

Jos potilaalla on kipuja tai tukoksia haimatiehyessä tai sappiteissä, voidaan tarvittaessa tehdä sappi- ja haimatiehyen tähystystutkimus eli ERCP. Tutkimuksessa ohutsuoleen ohjataan suun kautta tähystin, jotta päästään kuvaamaan ja hoitamaan haiman ja sappiteiden tiehyitä. ERCP:n aikana voidaan esimerkiksi laittaa stentti eli putki avartamaan tukkeutunutta tiehyttä tai hajottaa sappikiviä. Hajottamisessa käytetään munuais- ja virtsakivien murskaushoitoa (ESWL) tai elektrohydraulinen litotripsiaa (EHL).   

Kroonisessa haimatulehduksessa voidaan tarvittaessa tehdä myös erilaisia kirurgisia toimenpiteitä oireiden lievittämiseksi ja haiman toiminnan parantamiseksi. Tällaisia leikkauksia ovat esimerkiksi  

• Frey-leikkaus (haiman pään osapoistoleikkaus yhdistettynä tiehyeen avaukseen)   

• Beger-leikkaus (haiman pään typistys säästäen pohjukaissuolen)   

• pankreatikojejunostomia (haimatiehyen yhdistäminen ohutsuoleen)   

• Whipplen toimenpide (laajempi leikkaus, jossa poistetaan haiman pää, osa mahalaukusta, sappitie ja pohjukaissuoli).  

Kroonisen haimatulehduksen hoitomuodon valinta riippuu potilaan yksilöllisestä tilanteesta ja yleiskunnosta sekä oireiden vaikeusasteesta. Kirurgisen hoidon edellytyksenä on, että potilas ei käytä alkoholia eikä tupakoi.   

Krooninen haimatulehdus voi aiheuttaa esimerkiksi seuraavia komplikaatioita

• osteoporoosi tai luukato   

• tyypin 3c diabetes  

• krooninen kipu ja siihen liittyvä lääkkeiden käyttö   

• pseudokystien tai sappiteiden tukosten muodostuminen   

• harvinaisissa tapauksissa haimasyöpä.