Kysta tarkoittaa nesteen täyttämää rakkulaa, joka on muodostunut kudokseen. Haimakystia todetaan nykyään yhä useammin muiden syiden takia tehtyjen tarkkojen vatsan kuvantamistutkimusten lisääntymisen vuoksi. Suurin osa löydöksistä on hyvänlaatuisia, mutta osa kasvainperäisistä kystista voi lisätä haimasyövän riskiä, mikä tekee niiden tarkasta tunnistamisesta ja seurannasta tärkeää. Tutkimuksen mukaan jopa 40–50 prosentilla potilaista, joille tehdään vatsan magneettikuvaus, voidaan todeta haimakysta sattumalöydöksenä. Löydösten määrä kasvaa iän myötä.
Haimakystat voivat olla kasvainperäisiä eli neoplastisia. Osa haimakystista on ei-kasvainperäisiä. Nämä ovat tavallisesti haimatulehduksen jälkitilasta johtuvia. Harvinaisia, ei-kasvainperäisiä haimakystia kutsutaan nimellä simplex kysta. Ei-kasvainperäiset kystat vaativat hoitoa vain, jos ne aiheuttavat oireita eikä niitä käsitellä enempää tässä tekstissä. Sen sijaan osa kasvainperäisistä kystista voi lisätä haimasyövän kehittymisen riskiä. Näitä kystia joko seurataan tai tilanteen vaatiessa ne leikataan.
Kasvainperäiset haimakystat muodostuvat, kun haiman soluissa tapahtuu muutoksia, jotka saavat ne kasvamaan epänormaalisti ja tuottamaan limaa tai muuta nestettä. Suurin osa näistä kystista on hyvänlaatuisia, mutta osa voi ajan myötä kehittyä pahanlaatuisiksi. Siksi niiden tarkka tunnistaminen on tärkeää. Kasvainperäisiä haimakystia on eri alatyyppejä: SCN, MCN, IPMN, SPN.