Suomessa todetaan vuosittain 600 uutta mahasyöpätapausta. Varsinaisen mahasyövän eli mahalaukun karsinooman lisäksi mahalaukun kasvain voi olla lymfooma, neuroendokriininen kasvain tai GIST-kasvain (gastrointestinal stromal tumour), mutta nämä ovat harvinaisia. Neuroendokriinisistä ja GIST-kasvaimista vain pieni osa on pahanlaatuisia. Seuraavassa puhutaan varsinaisesta mahasyövästä. Muiden kasvaimien hoito poikkeaa mahasyövän hoidosta.
Mahasyöpä on harvinainen, vaikka sen synnylle altistava helikobakteerin aiheuttama mahalaukun limakalvon tulehdus on erittäin yleinen: arviolta puolet maapallon väestöstä kantaa helikobakteeria. Myös elintavoilla (tupakointi, runsas suola ja vähäinen tuoreiden vihannesten ja hedelmien nauttiminen) ja perinnöllisillä tekijöillä katsotaan olevan merkitystä mahasyövän kehittymiselle.
CDH1–mutaation tiedetään altistavan mahasyövälle (tuoreiden tutkimusten perusteella elinikäinen mahasyöpäriski on 25-42 %) minkä vuoksi tämän mutaation kantajat otetaan seurantaan tai heille tehdään ennalta ehkäisevä mahalaukun poisto.