ERCP tulee sanoista endoskooppinen retrogradinen kolangio-pankretografia. Sanat viittaavat tähystyksenä tehtävään sappi- tai haimatiehyen varjoainekuvaukseen. Tutkimuksella saadaan näiden tiehyiden sairauksista, tukoksista, kivistä tai muista ongelmista sellaista tietoa, jota ei muulla tavalla voida saada. Toimenpiteessä voidaan poistaa sappitiekiviä, avata tukos asettamalla sappi- tai haimatiehyeeseen proteesi (stentti) tai ottaa näytteitä kasvainepäilyn selvittämiseksi. Useimmissa yliopistosairaaloissa on valmius tehdä ERCP:n yhteydessä tarvittaessa sappitietähystys eli kolangioskopia, jossa nähdään sappitien sisään ja voidaan ottaa tarkempia koepaloja sappitieahtauman syyn selvittämiseksi. Toimenpide tehdään tavallisesti kevytnukutuksessa anestesiaryhmän läsnäollessa.
Sappi- ja haimatiehyen tähystystutkimus eli ERCP
Sappi- ja haimatiehyen tähystystutkimuksessa eli ERCP:ssä kuvataan varjoaineen avulla sappi- tai haimatiehyt tai molemmat.
Toimenpide on vaativa eikä aina onnistu jokaisella potilaalla ensimmäisellä kerralla. Suomessa ERCP-tutkimuksia tehdään yli 4000 vuodessa yliopistosairaaloissa ja suurimmissa keskussairaaloissa. Toimenpiteeseen liittyy noin viiden prosentin riski komplikaatioihin, joista selvästi yleisin on haimatulehdus. Toimenpiteen jälkeistä verenvuotoa tai pohjukaissuolen tai sappitien puhkeamista esiintyy alle 1 prosentissa toimenpiteistä. Suurin osa haimatulehduksista hoituu yleensä ilman lisätoimenpiteitä joidenkin päivien sairaalassaololla. Komplikaatiot kehittyvät erittäin harvoin hengenvaarallisiksi tai pitkää sairaalassaoloa, leikkausta tai tehohoitoa vaativiksi.
ERCP-tutkimukseen liittyvää komplikaatioriskiä ei voida kokonaan poistaa, mutta sen vähentämiseen käytetään kaikkia nykyään tunnettuja menetelmiä. ERCP-tutkimuksen aihe on aina huolellisesti suunniteltu, jolloin sillä saavutetun hyödyn katsotaan olevan riskejä suurempi.
Nukutuksen vuoksi on erittäin tärkeää, että vatsa on tyhjä toimenpiteeseen tullessa. Syömättä ja juomatta pitää olla vähintään kuusi tuntia ennen toimenpiteeseen ilmoittautumista. Alkoholin nauttiminen toimenpidettä edeltävänä tai toimenpidepäivänä ei ole sallittua. Säännöllisesti käytössä olevat lääkkeet voi ottaa vähintään kaksi tuntia ennen toimenpidettä pienen vesimäärän kanssa. Lista säännöllisistä lääkkeistä pitää ottaa mukaan. Mahdolliset päivälääkkeet kannattaa ottaa mukaan sairaalaan kuten myös tarvittavat astmasuihkeet ja insuliinit.
Toimenpiteen suorittavaan yksikköön pitää ottaa yhteyttä hyvissä ajoin etukäteen, mikäli on käytössä verenohennuslääkitys, eikä sen tauotusta ole ohjeistettu. Lisäksi suositellaan ottamaan sairaalaan yhteyttä etukäteen, jos on
vaikea sydänsairaus
laitehoitoa vaativa keuhkosairaus (kaksoispaineventilaattori, CPAP-laite, happirikastin)
lihassairaus (esimerkiksi Myasthenia Gravis, ALS, lihasdystrofia)
vaikea lihavuus
sydämen läppäproteesi
sairastettu sydänpussintulehdus
insuliinihoitoinen diabetes (eikä kutsun mukana ole annettu ohjetta insuliinin pistämisestä toimenpideaamuna)
aikaisemmin tehty jokin mahalaukun tai pohjukaissuolen leikkaus (esimerkiksi mahalaukun poisto, mahalaukun ohitus tai ns. Whipplen leikkaus).
Lääkeaineallergiat mukaan lukien jodi- tai antibioottiallergiat pitää ilmoittaa viimeistään toimenpiteeseen tullessa. Naisten pitää ottaa yhteyttä toimenpiteen tekevään yksikköön etukäteen, mikäli raskaus on mahdollinen.
Toimenpiteeseen tulijaa pyydetään myös ilmoittamaan hyvissä ajoin sairastumisesta (esimerkiksi yskä, nuha tai kuume). Tällöin toimenpide täytyy turvallisuussyistä peruuttaa ja antaa uusi aika.
Ennen toimenpidettä potilaalle laitetaan suonensisäinen tiputusreitti. Tämän kautta annetaan tulehdusta ehkäisevä antibiootti ja nukutusaine sekä kipulääkkeitä. Lisäksi annetaan usein haimatulehduksen estoon käytettävä tulehduskipulääke peräpuikkona. Toimenpide pyritään aina tekemään riittävän syvässä rauhoittavassa lääkityksessä ja kipulääkityksessä, eli potilaan ollessa kevytnukutettuna, jolloin se on turvallista ja potilaalle siedettävää.
ERCP-toimenpiteessä lääkäri ohjaa puudutettuun nieluun taipuisan tähystimen ja vie sen ruokatorven ja mahalaukun kautta ohutsuolen alkuosaan, jossa sappi- ja haimatiehyeen laskunystyyn pujotetaan ohut ohjainvaijeri ja varjoainekatetri. Katetrin kautta ruiskutetaan tiehyeeseen varjoainetta sekä otetaan röntgenkuvia. Tässä yhteydessä tehdään tarvittavat hoitotoimenpiteet, kuten sappitiekiven poisto, sappitiehyeen tukoksen avaaminen, stentin laitto tai näytteiden otto. Toimenpide kestää yleensä 30–60 minuuttia.
Tutkimuksen jälkeen vointia seurataan endoskopiayksikössä muutamien tuntien ajan sekä kontrolloidaan tavallisesti verikokeita. Tietyissä tapauksissa seuranta jatkuu pidempään tai yön yli. Mikäli seurannan aikana ilmenee kipuja tai vointi huononee, potilas otetaan tarvittaessa jatkohoitoon vuodeosastolle.
Kotona pitää olla aikuinen henkilö auttamassa toimenpiteen jälkeen vuorokauden ajan. Autolla ajaminen on kiellettyä ensimmäisen vuorokauden aikana toimenpiteestä. Kotiin voi lähteä saattajan hakemana tai taksilla. Joissakin sairaaloissa on esimerkiksi yksinasuvien potilaiden mahdollista yöpyä potilashotellissa.
Mikäli kotiutumisen jälkeen vointi huononee tai kehittyy vatsakipua, pitää ottaa välittömästi yhteyttä toimenpiteen tehneen sairaalan päivystykseen, omaan terveyskeskuspäivystykseen tai hätäkeskukseen.
Toimenpiteeseen liittyvät riskit
Toimenpide on vaativa eikä aina onnistu jokaisella potilaalla ensimmäisellä kerralla. Suomessa ERCP-tutkimuksia tehdään yli 4000 vuodessa yliopistosairaaloissa ja suurimmissa keskussairaaloissa. Toimenpiteeseen liittyy noin viiden prosentin riski komplikaatioihin, joista selvästi yleisin on haimatulehdus. Toimenpiteen jälkeistä verenvuotoa tai pohjukaissuolen tai sappitien puhkeamista esiintyy alle 1 prosentissa toimenpiteistä. Suurin osa haimatulehduksista hoituu yleensä ilman lisätoimenpiteitä joidenkin päivien sairaalassaololla. Komplikaatiot kehittyvät erittäin harvoin hengenvaarallisiksi tai pitkää sairaalassaoloa, leikkausta tai tehohoitoa vaativiksi.
ERCP-tutkimukseen liittyvää komplikaatioriskiä ei voida kokonaan poistaa, mutta sen vähentämiseen käytetään kaikkia nykyään tunnettuja menetelmiä. ERCP-tutkimuksen aihe on aina huolellisesti suunniteltu, jolloin sillä saavutetun hyödyn katsotaan olevan riskejä suurempi.
Toimenpiteeseen valmistautuminen
Nukutuksen vuoksi on erittäin tärkeää, että vatsa on tyhjä toimenpiteeseen tullessa. Syömättä ja juomatta pitää olla vähintään kuusi tuntia ennen toimenpiteeseen ilmoittautumista. Alkoholin nauttiminen toimenpidettä edeltävänä tai toimenpidepäivänä ei ole sallittua. Säännöllisesti käytössä olevat lääkkeet voi ottaa vähintään kaksi tuntia ennen toimenpidettä pienen vesimäärän kanssa. Lista säännöllisistä lääkkeistä pitää ottaa mukaan. Mahdolliset päivälääkkeet kannattaa ottaa mukaan sairaalaan kuten myös tarvittavat astmasuihkeet ja insuliinit.
Toimenpiteen suorittavaan yksikköön pitää ottaa yhteyttä hyvissä ajoin etukäteen, mikäli on käytössä verenohennuslääkitys, eikä sen tauotusta ole ohjeistettu. Lisäksi suositellaan ottamaan sairaalaan yhteyttä etukäteen, jos on
vaikea sydänsairaus
laitehoitoa vaativa keuhkosairaus (kaksoispaineventilaattori, CPAP-laite, happirikastin)
lihassairaus (esimerkiksi Myasthenia Gravis, ALS, lihasdystrofia)
vaikea lihavuus
sydämen läppäproteesi
sairastettu sydänpussintulehdus
insuliinihoitoinen diabetes (eikä kutsun mukana ole annettu ohjetta insuliinin pistämisestä toimenpideaamuna)
aikaisemmin tehty jokin mahalaukun tai pohjukaissuolen leikkaus (esimerkiksi mahalaukun poisto, mahalaukun ohitus tai ns. Whipplen leikkaus).
Lääkeaineallergiat mukaan lukien jodi- tai antibioottiallergiat pitää ilmoittaa viimeistään toimenpiteeseen tullessa. Naisten pitää ottaa yhteyttä toimenpiteen tekevään yksikköön etukäteen, mikäli raskaus on mahdollinen.
Toimenpiteeseen tulijaa pyydetään myös ilmoittamaan hyvissä ajoin sairastumisesta (esimerkiksi yskä, nuha tai kuume). Tällöin toimenpide täytyy turvallisuussyistä peruuttaa ja antaa uusi aika.
Toimenpiteen kulku
Ennen toimenpidettä potilaalle laitetaan suonensisäinen tiputusreitti. Tämän kautta annetaan tulehdusta ehkäisevä antibiootti ja nukutusaine sekä kipulääkkeitä. Lisäksi annetaan usein haimatulehduksen estoon käytettävä tulehduskipulääke peräpuikkona. Toimenpide pyritään aina tekemään riittävän syvässä rauhoittavassa lääkityksessä ja kipulääkityksessä, eli potilaan ollessa kevytnukutettuna, jolloin se on turvallista ja potilaalle siedettävää.
ERCP-toimenpiteessä lääkäri ohjaa puudutettuun nieluun taipuisan tähystimen ja vie sen ruokatorven ja mahalaukun kautta ohutsuolen alkuosaan, jossa sappi- ja haimatiehyeen laskunystyyn pujotetaan ohut ohjainvaijeri ja varjoainekatetri. Katetrin kautta ruiskutetaan tiehyeeseen varjoainetta sekä otetaan röntgenkuvia. Tässä yhteydessä tehdään tarvittavat hoitotoimenpiteet, kuten sappitiekiven poisto, sappitiehyeen tukoksen avaaminen, stentin laitto tai näytteiden otto. Toimenpide kestää yleensä 30–60 minuuttia.
Toimenpiteen jälkeen
Tutkimuksen jälkeen vointia seurataan endoskopiayksikössä muutamien tuntien ajan sekä kontrolloidaan tavallisesti verikokeita. Tietyissä tapauksissa seuranta jatkuu pidempään tai yön yli. Mikäli seurannan aikana ilmenee kipuja tai vointi huononee, potilas otetaan tarvittaessa jatkohoitoon vuodeosastolle.
Kotona pitää olla aikuinen henkilö auttamassa toimenpiteen jälkeen vuorokauden ajan. Autolla ajaminen on kiellettyä ensimmäisen vuorokauden aikana toimenpiteestä. Kotiin voi lähteä saattajan hakemana tai taksilla. Joissakin sairaaloissa on esimerkiksi yksinasuvien potilaiden mahdollista yöpyä potilashotellissa.
Mikäli kotiutumisen jälkeen vointi huononee tai kehittyy vatsakipua, pitää ottaa välittömästi yhteyttä toimenpiteen tehneen sairaalan päivystykseen, omaan terveyskeskuspäivystykseen tai hätäkeskukseen.
Tarkistettu 12.5.2026