Ylipaino tai nopea laihtuminen altistavat sappirakkokivien synnylle. Muita riskitekijöitä on korkea ikä, ylipaino, perimä, diabetes ja rasva-aineenvaihdunnan häiriö.
Sappirakko supistuu työntäessään sappinestettä ruoansulatuksen käyttöön. Jos sappirakossa on kiviä, supistelut voivat aiheuttaa kipua kivien kiilautuessa. Sappikivet voivat lähteä liikkeelle sappirakosta sappiteihin ja estää sappinesteen kulun pohjukaissuoleen.
Tutkimusten tarve
Paras ja ensisijainen tutkimusmenetelmä sappikivien diagnostiikassa on ultraäänitutkimus. Jos sappiarvot ovat laboratoriokokeissa koholla, saatetaan tarvita lisäksi sappiteiden magneettikuvaus. Kuvauksen avulla voidaan selvittää, onko arvojen kohoamisen syynä sappitiehytkivi vai jokin muu syy.
Joskus sappirakkokivet huomataan sattumalta muusta syystä tehdyssä vatsan kuvantamistutkimuksessa. Oireeton sappikivitauti ei vaadi toimenpiteitä eikä seurantaa.
Sappikivitaudin oireet ja sappirakon poistoleikkauksen aiheet
Sappikivikoliikki on tavallisin oire. Kipu tuntuu kovana kipuna oikealla ylävatsalla ja keskivatsalla ja voi säteillä selkään ja aiheuttaa pahoinvointia ja oksentelua. Kivun voi provosoida rasvainen ruoka, joka aiheuttaa sappirakon supistumisen.
Sappirakko voidaan poistaa, jos sappirakkokiviin liittyviä ylävatsakipukohtauksia on usein ja kipukohtaukset haittaavat elämää. Sappirakon poistoa suositellaan myös, jos potilas on sairastanut haimatulehduksen tai sappiteissä on todettu kivi.
Sappirakkokivien aiheuttamia vatsavaivoja voi joskus olla vaikea erottaa muista vatsakivuista. Jopa neljällä viidestä sappirakkokivipotilaasta on myös muista syistä johtuvia, usein toiminnallisia vatsavaivoja. Ne eivät häviä sappileikkauksen myötä. Närästys, vatsan turvotus, lievä ylävatsan polttelu ja suolentoiminnan häiriöt ovat tyypillisiä tällaisia vaivoja.
Mikään lääkehoito ei poista sappirakkokiviä.