Orgaanisessa ylävatsavaivassa oireiden aiheuttaja on elimellinen, kun taas toiminnallisessa ylävatsavaivassa elimellistä syytä ei voida todeta. Noin puolet ylävatsavaivoista (50 prosenttia) on toiminnallisia kaikissa ikäluokissa, tavallisia orgaanisia ylävatsavaivojen syitä ovat puolestaan refluksitauti (30 prosenttia) ja maha- ja pohjukaissuolihaavat (15 prosenttia). Mahalaukun pinnallinen helikobakteeri-infektio on yleensä oireeton, mutta osalla potilaista ylävatsavaivat väistyvät helikobakteerin häätöhoidon myötä.
Dyspepsiassa jokin seuraavista oireista toistuu usein tai esiintyy pitkäaikaisesti:
häiritsevä ruokailun jälkeinen täyteläisyyden tunne
varhainen kylläisyyden tunne
ylävatsakipu tai polttelu (närästys)
ylävatsaturvotus
pahoinvointi.
Toiminnallisten ylävatsavaivojen syitä
Toiminnallisen ylävatsavaivan taustalla katsotaan nykyään olevan aivo-suoliakselin toiminnan häiriön. Oireita aiheuttavia mekanismeja voivat olla häiriintynyt mahalaukun venyminen sekä hidastunut tyhjeneminen aterian jälkeen sekä herkkä sisäelintunto. Kaikki aistimuksemme, myös mahasuolikanavasta peräisin olevat, muokkautuvat matkalla keskushermostoon. Tunnetilat ja tulkinnat sekä tiedostamaton, että tiedostettu stressi vaikuttavat oireiden syntyyn ja herkän sisäelintunnon kehittymiseen. Keskushermoston stressijärjestelmien aktivaatio aiheuttaa vatsaoireita, kuten pahoinvointia, vatsakipua, väsymystä ja ruokahaluttomuutta sekä hidastaa mahalaukun tyhjenemistä. Muita kuvattuja mekanismeja ovat mahasuolikanavan mikrobiston muutos, häiriintynyt limakalvon läpäisevyys ja häiriintynyt syöttösolujen toiminta. Toiminnallinen vatsavaiva voi esiintyä myös samanaikaisesti orgaanisen vatsavaivan, esimerkiksi refluksitaudin kanssa.
Toiminnallisista ylävatsavaivoista kärsivillä esiintyy usein myös muita mahasuolikanavan toiminnallisia oireita, kuten ärtyvän suolen oireyhtymää, sekä kaikkia muita toiminnallisia oireita, kuten niveloireita, fibromyalgiaa ja tykytystuntemuksia. Sekä toiminnallinen ylävatsavaiva, että ärtyvä suoli liittyvät joskus ahdistukseen ja masennukseen.
Infektion aiheuttama ripulitauti voi joskus laukaista ärtyvän suolen oireyhtymän ja myös toiminnallisen ylävatsavaivan. Tupakointi ja perinnölliset ominaisuudet lisäävät riskiä. Mahalaukun pinnallinen helikobakteeri-infektio on yleensä oireeton, mutta jotkut hyötyvät helikobakteerin häätöhoidosta, jos sellainen on todettu. Rasvaisen ruoan, kahvin ja alkoholin ei ole selvästi todettu vaikuttavan toiminnallisten vatsavaivojen syntyyn, mutta elimistö voi aina parhaiten, kun ruokavalio on terveellinen ja kohtuullinen.
Toiminnallisten ylävatsavaivojen itsehoito
Ei ole olemassa mitään yhtä yleistä ohjetta, mutta seuraavia keinoja voit kokeilla:
Huomiota kannattaa kiinnittää elämäntapoihin, kuten säännölliseen ruokailu- ja vuorokausirytmiin, riittävään uneen ja liikuntaan sekä stressinhallintaan.
Ruokaile rauhallisesti ja pieniä aterioita kerrallaan. Jos huomaat toistuvasti jonkin ruoka-aineen aiheuttaneen oireita, kokeile, helpottaako sen poisjättäminen oloasi. Rasvaista ja maustettua ruokaa, hiilihapotettuja juomia, kofeiinia ja alkoholia suositellaan välttämään.
Tulehduskipulääkkeet ärsyttävät usein vatsaa (esimerkiksi Burana, Ibumax, Ketorin, Voltaren), ja lääketauon hyöty voi tulla vasta muutaman viikon päästä. Kipulääkkeenä kannattaa suosia parasetamolipohjaisia valmisteita (esimerkiksi Panadol, Paratabs, Paramax).
Voit kokeilla reseptivapaita mahahapon eritystä vähentäviä lääkkeitä (esimerkiksi protonipumpun estäjät tai H2-salpaajat) tai muita närästyslääkkeitä (esimerkiksi Rennie, Antepsin, Gaviscon).
Kiireinen elämänrytmi lisää helposti vatsavaivoja ja elämänrytmin rauhoittaminen sekä stressin välttäminen voi vähentää näitä. Mindfulness- ja rentoutusharjoituksia löytyy esimerkiksi sivustolta mieli.fi.