Tyypillisimpiä avanteen tekoon johtavia sairauksia ovat peräsuolisyöpä, tulehdukselliset suolistosairaudet, ja erilaiset päivystystilanteet. Avannepotilaat voivat pääosin tehdä ja harrastaa samoja asioita kuin ilmankin avannetta ovat voineet. Avanne ei ole este myöskään raskaudelle ja alatiesynnytys on mahdollinen. Suoliavanteen vaikutus ruoansulatukseen riippuu suolen osasta, joka on nostettu avanteeksi vatsan pinnalle. Ohutsuoliavanne vaikuttaa erityisesti suola- ja nestetasapainon ylläpitämiseen, kun taas paksusuoliavanne ei yleensä heikennä ravintoaineiden ja nesteiden imeytymistä.
Perustietoa avanteista
Avanteesta käytetään myös sanaa stooma, joka on peräisin kreikan kielestä ja tarkoittaa aukkoa. Avanteen paikka vatsalla määräytyy tehtävän leikkauksen, potilaan vatsan muodon ja suoliston anatomisen rakenteen mukaisesti. Avanne voi olla pysyvä tai väliaikaiseksi tarkoitettu. Ohutsuolesta voidaan tehdä myös virtsa-avanne, jos virtsarakko täytyy esimerkiksi syövän vuoksi poistaa.
Avanteen pinta on suolen limakalvoa ja hieman kostea. Avanteen koko vaihtelee yksilöllisesti ja usein muokkautuu toipumisen mittaan. Avanne pyritään rakentamaan leikkauksessa siten, että se on koholla ihosta noin 1-3 senttimetriä. Tämä mahdollistaa suolen sisällön ohjautumisen paremmin avannepussiin.
Avanne on tunnoton, koska suolen limakalvolla ei ole tuntohermostoa. Suolen tyhjennystarvetta ei ole mahdollista havaita eikä sitä voi hallita. Tämän vuoksi avanteella käytetään sille suunniteltua avannesidosta, joka kerää suolen sisällön.