Tulehduksellinen suolistosairaus (IBD): voimavarat

Psyykkisten tekijöiden ei ole todettu aiheuttavan suolistosairautta, mutta stressi lisää sairauden oireita.

Stressillä tarkoitetaan tilannetta, jossa ihmiseen kohdistuu niin paljon haasteita ja vaatimuksia, että sopeutumiseen käytettävissä olevat voimavarat ovat tiukoilla tai ylittyvät. Miltei mikä tahansa myönteinen tai kielteinen muutos voi vaikuttaa yksilöön stressaavasti, mutta kaikki stressi ei ole haitallista. Tilapäistä stressiä ihminen kestää paremmin, eikä se yleensä aiheuta ongelmia, vaan saa ihmisen tekemään parhaansa. Pitkäaikainen stressi voi kuitenkin olla epäedullista.

Pienetkin tauot ja kuormittamattomat hetket päivittäin ovat tärkeitä, jos stressi pitkittyy. Joillekin stressin purkuun sopii liikunta, toisille kirjan lukeminen, rentoutusharjoitus tai ruoan laittaminen. Tärkeää on löytää sopiva tapa rentoutua ja pitää huolta siitä, että stressinpurkuhetki sisältyisi jokaiseen päivään. Pienillä teoilla ja hetkillä on merkitystä, kun ne tapahtuvat säännöllisesti.

Väsymys voi olla yksi tulehduksellisen suolistosairauden oire. Etenkin taudin aktiivisessa vaiheessa väsymystä voi esiintyä enemmän.

Väsymys voi johtua muun muassa matalasta veren hemoglobiinista, aktiivisesta tulehduksesta, lääkityksestä, unen vähyydestä tai siitä, että joutuu heräilemään yöllä oireiden vuoksi. Jatkuvat kivut, stressi ja ahdistus voivat myös lisätä väsymystä.

Joskus ihan arkiset asiat, kuten perhe-elämän haasteet, yksipuolinen ruokavalio, vähäinen liikunta tai ikä voivat aiheuttaa väsymystä. Väsymys ei siis välttämättä aina johdu sairaudesta.

Pitkäaikaiseen sairauteen voi liittyä hoitoväsymystä. Käsite hoitoväsymys tarkoittaa kyllästymistä sairauden jatkuvaan hoitamiseen sekä hoidon aiheuttamaa väsymystä ja uupumusta, joka ei helpota nukkumisella tai lepäämällä. Hetkelliset hoitoväsymyksen tuntemukset ovat ymmärrettäviä, mutta jos ne kestävät pitkään, asia kannattaa ottaa esille hoitohenkilökunnan kanssa.

Liikunta vaikuttaa yleiseen hyvinvointiin kokonaisvaltaisesti. Säännöllinen ja monipuolinen liikunta edistää toimintakykyä ja terveyttä. Säännöllinen liikunta ylläpitää fyysisen kunnon lisäksi mielen hyvinvointia. Hyvä fyysinen kunto voi auttaa jaksamaan paremmin sairauden aktiivivaiheessa. Joskus sairauden aktiivinen vaihe kuitenkin verottaa voimia. Tällöin on tärkeää, että kuuntelet omaa kehoasi ja liikut vointisi mukaan.

Sairastuminen krooniseen sairauteen aiheuttaa luonnollisesti muutoksia mielialassa. Erityisesti nuorella iällä sairastuminen voi olla rankkaa.

Pitkäaikainen sairaus on usein vaikeasti käsiteltävä asia. Mielenterveyttä kuormittavat usein sekä sairauden seurauksena muuttunut elämäntilanne että sairauden aiheuttamat pelot. Suolistosairauden hyvä hoito ehkäisee myös mielenterveyden ongelmia.

Oma persoonallisuus, elämänkokemus ja sairauden vaikeusaste vaikuttavat siihen, kuinka vaikeaa tai helppoa sairauden kanssa elämiseen sopeutuminen on. Alkumyllerryksen jälkeen asiat kuitenkin usein jäsentyvät uudestaan ja arki alkaa sujua.

Tulehdukselliset suolistosairaudet eivät näy päällepäin, joten läheisten voi olla vaikea ymmärtää, miltä sairastuneesta tuntuu ja minkälaisia tuntemuksia sairauteen liittyy. Siksi puhuminen ja omista tuntemuksista kertominen on tärkeää. Puhuminen on tärkeää myös läheisille: heidänkin on hyvä puhua omista ajatuksistaan, huolistaan ja peloistaan.

Jos mielen ongelmat ovat haastavia, niihin voi saada apua psykologilta, psykiatriselta sairaanhoitajalta tai psykiatrilta.

Vertaistuki voi auttaa jaksamaan sairauden kanssa. IBD ja muut suolistosairaudet ryorganisoi vertaistukea, joka on tarkoitettu suolistosairauksia sairastaville ja heidän läheisilleen ja on kaikille avointa.