Siirry sivun sisältöön

Maksariskilaskuri

Maksariskilaskuri ennustaa maksataudin vaikeiden muotojen ilmaantumista, eli maksakirroosin sairaalahoitoa vaativia komplikaatioita, maksasyöpää ja maksataudin aiheuttamaa kuolemaa.

Maksariskilaskuri pyrkii huomioimaan maksataudin keskeiset taustatekijät ja antaa arvion riskistä kehittää vaikea maksatauti seuraavan 15 vuoden aikana perustuen henkilön yksilölliseen riskitekijäprofiiliin. Maksariskilaskurin avulla voidaan jo ennen merkittävän maksataudin kehittymistä tunnis­taa ne henkilöt, joiden maksakirroosi­riski on suuri.

Laskuri ei huomioi perintötekijöiden vaikutuksia, eikä se ole tarkoitettu ennustamaan harvinaisia maksasairauksia, kuten virushepatiittia, autoimmuunimaksatautia tai raudankertymätautia.

Laskuri kehitettiin 40–70-vuotiaiden FIN­RISKI 1992–2012 tai Terveys 2000 -väestötutkimuksiin osallistuneiden suomalaisten miesten ja naisten tietojen avulla. Laskuri on validoitu muun muassa tanskalaisessa, brit­tiläisessä ja pohjoisamerikkalaisessa väestöaineistossa. Laskurin päätetapahtumina olivat maksatautiin liittyvä sairaalahoito, kuole­ma tai maksasyöpä 15 vuoden seuranta-aikana.

Laskuri huomioi muun muassa alkoholin­käytön ja metabolisten riskitekijöiden yhteis­vaikutukset sekä tupakoinnin, jonka tärkeä merkitys maksatautien riskitekijänä on ym­märretty vasta viime vuosina. Maksariskilaskurin ennustekyky on verrattavissa sydän- ja verisuonitautien riskilaskureihin. Laskuri toimii miehillä ja naisilla, alkoholin riskikäyttäjillä ja ei-riskikäyt­täjillä sekä ei-alkoholiperäistä rasvamaksaa sai­rastavilla. Muista syistä tapahtuvan kuoleman riski on otettu huomioon maksatapahtuman riskiarvion laskuissa.

Riskilaskurin tulos kertoo tulevaisuuden sairastumisriskistäsi. Tulos ei välttämättä tarkoita, että sinulla olisi jo kehittynyt maksaan arpikudosta eli fibroosia tai kirroosia.

Kun vakavan maksataudin riski on koholla (> 5 prosenttia) suositellaan selvittämään maksan nykyistä tilaa eli fibroosiastetta. Maksafibroosin astetta voidaan selvittää lääkärin määräämillä verikokeilla tai kuvantamistutkimuksilla. Mikäli todetaan maksafibroosia, kartoitetaan tavallisesti maksavaurion taustatekijät ja arvioidaan jatkoselvittelyjen tarve.

Päivitetty 23.1.2023