Haimakystan seuranta

IPMN on selvästi yleisin haimakystatyyppi ja Suomessa seurataan vuosittain tuhansia IPMN-potilaita. Tämän vuoksi ei ole mahdollista, että jokainen potilas olisi henkilökohtaisesti yhteydessä lääkäriin. Kystien seurantaan liittyy useita kansainvälisiä ja kansallisia ohjeita, jotka eroavat hieman toisistaan siinä, kuinka usein ja kuinka pitkään seurantaa tulisi jatkaa. Jos kystissa ei ilmene muutoksia, kuvauksia jatketaan harvemmin.

HUSin linjauksen mukaan alle 2 senttimetrin kokoisia kystia seurataan enintään viisi vuotta, sillä niiden pahanlaatuisuusriski on hyvin pieni. Seuranta lopetetaan, jos kysta pysyy muuttumattomana eikä sen piirteissä ole huolestuttavia muutoksia.

Magneettikuvauksessa mitattujen kystien koko voi vaihdella hieman tutkimusten välillä, eikä pieni ero yleensä ole merkityksellinen tai välttämättä todellinen. Jos tutkimuslausunnossa mainitaan koon muuttuneen, se ei yksinään tarkoita sairauden pahenemista.

CA19-9 on verikokeessa mitattava, niin sanottu kasvainmerkkiaine ja yleisluontoinen testi. Sen arvo voi kohota monesta vaarattomasta syystä, kuten infektion tai munuaisten toiminnan heikkenemisen vuoksi. Jos arvo on koholla, se useimmissa tapauksissa kontrolloidaan uudelleen jonkin ajan kuluttua.

Tilanteen kokonaisuutta voi arvioida vasta, kun sekä laboratoriotulokset että magneettikuvauslausunto ovat käytettävissä.

Magneettitutkimuksessa (MRI) voidaan nähdä piirteitä, jotka kertovat kohonneesta riskistä: esimerkiksi nopea kasvu, paksuuntunut seinämä tai varjoaineen kertyminen seinämään eli seinämän tehostuminen, kystan koko on yli 4 senttimetriä tai kystan aiheuttamaksi tulkittu haimatulehdus.

Selvästi huolestuttavina löydöksinä pidetään kystan sisäistä kiinteää kasvainosaa tai yli 5 millimetrin läpimittaista nystyrää, joka tehostuu varjoaineella, sekä päähaima-tiehyen laajenemista yli 10 millimetrin levyiseksi. Jos tällaisia löydöksiä havaitaan seurantatutkimuksissa, potilas ohjataan jatkotutkimuksiin ja tehdään uusi leikkausarvio. Kuitenkaan kaikkia, joilla todetaan korkean riskin piirteitä, ei leikata, jos leikkausriskin katsotaan olevan korkea.

Seuraavat oireet voivat kertoa kystan aktivoitumisesta: haimatulehdukset, tuore diabetes tai ihon ja silmien kellastuminen eli ikterus. Jos tällaisia oireita ilmenee, on tärkeää ottaa yhteyttä hoitavaan yksikköön. Jos seurannan aikana tulee muita uusia oireita, kuten vatsavaivoja tai laihtumista ne tulee tutkia ensisijaisesti omassa terveyskeskuksessa. Siellä tutkitaan, onko oireille jokin tavallisempi syy. Terveyskeskus tekee tarvittavat alkuvaiheen tutkimukset ja ohjaa tarvittaessa jatkohoitoon.