Sjögrenin syndrooma aiheuttaa tyypillisesti limakalvojen kuivumista silmien ja suun alueella. Kuivumista voi esiintyä myös muissa limakalvoissa sekä iholla. Silmien kuivuminen aiheuttaa kirvelyä, roskan, hiekan ja soran tunnetta, punoitusta ja kutinaa, silmien väsymistä, lukemisen vaikeutumista sekä valonarkuutta, myös tuuli ja pöly ärsyttävät herkästi. Myös sarveiskalvon tulehdusriski kohoaa.
Suun kuivuminen voi hankaloittaa nielemistä ja puhumista ja aiheuttaa suun limakalvojen arkuutta, kirvelyä, punoittelua ja ientulehduksia. Alentunut syljeneritys aiheuttaa lisääntynyttä hampaiden reikiintymistaipumusta ja hammasproteesin pito ei aina onnistu. Maku- ja hajuaisti voivat olla heikentyneet ja suupieliin voi tulla haavaumia. Kuivuusoireita voivat kuitenkin aiheuttaa muutkin sairaudet, ikääntyminen sekä monet lääkeaineet. Sjögrenin syndrooma voi aiheuttaa myös sylkirauhasten tulehdusta, jonka seurauksena sylkirauhaset voivat toistuvasti turvota.
Osalla Sjögrenin syndroomaa sairastavista voi esiintyä myös yleisoireita. Näitä ovat esimerkiksi väsymys, niveloireet, lihasoireet, iho-oireet, munuaisoireet, keuhko-oireet, valkosormisuusoire, imusolmukesuurentumat sekä ruuansulatuskanavan tai hermoston oireet. Myös lämpöilyä voi esiintyä. Pitkittyvät nivelmuutoksiin johtavat niveltulehdukset ovat harvinaisia. Lihaskivut ovat tavallisia, mutta lihasheikkous ja lihastulehdus harvinaisia. Myös fibromyalgiaa esiintyy Sjögrenin syndrooman yhteydessä.
Tauti on yleensä hyväennusteinen, mutta siihen voi liittyä erilaisia elinoireita ja hieman lisääntynyt lymfooman riski. Sjögrenin syndrooman diagnoosi asetetaan tavallisesti reumalääkärin toimesta.