Usein potilailla on voinut olla pitkällinen historia myös muista alueellisista kipuoireista, kuten päänsärystä, migreenistä, niskakivuista, vatsakivuista, kivuliaista purentaongelmista, toiminnallisista suolisto-ongelmista, ärtyneestä virtsarakosta, kroonisista selkäkivuista tai levottomista jaloista jne. Aivot ovat oppiva elin ja valitettavasti myös aivojen kipujärjestelmät oppivat ja kehittyvät, kun niitä toistuvasti ärsytetään. Tavallisin syy kivun sentralisaatiolle onkin pitkittynyt paikallinen kipuoire tai kipusyndrooma.
Samat kipuhermoston säätelymekanismien häiriöt säätelevät myös muita fibromylagian tyyppioireita, kuten vetämättömyyttä (fatigue), mentaalisia eli ajattelun häiriöitä (ns.
fibrofog) ja unihäiriöitä. Lisäksi fibromyalgiaan voi liittyä jatkuvan kivun laukaisemana elimistön stressihormonien ja autonomisen hermoston epätasapainosta aiheutuvia lukuisia muita sisäelinoireita ja tuntemuksia.
Fibromyalgialle altistavia tai pahentavia kuormitustekijöitä on kuvattu monia. Tavallisimpia ovat perifeeriset alueelliset kivut ja kipuoireyhtymät, riittämätön tai virkistämätön uni ja lepo, ylipaino, fyysinen inaktiivisuus ja henkinen stressi tai toivottomuus. Lisäksi tapaturmat, kirurgiset toimenpiteet, infektiot, autoimmuunisairaudet, hormonaaliset muutokset, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta ja vaihdevuodet, ovat mahdollisia altistavia tai laukaisevia tekijöitä. Fibromyalgia on eräänlainen elimistön hätähuuto ja stressireaktio kuormitustekijöiden kasaumalle.