Siirry sivun sisältöön

Kihti ja ravitsemus

Jo ensimmäisen kihtikohtauksen jälkeen suositellaan elämäntapojen ja ruokavalion tarkistusta.

Kihtipotilaan ruokavaliosuosituksissa minimoidaan runsaasti puriineja sisältävien ruoka-aineiden käyttö.

Runsaasti puriineja sisältävät etenkin olut, kalan ja siipikarjan nahka, sisäelimet, riista, hanhi sekä hiivavalmisteet (ei koske leivinhiivaa). Herkkyys kihtioireille on yksilöllistä, mutta suurin osa kihtiä sairastavista voi käyttää näitä tuotteita satunnaisesti kohtuullisina kerta-annoksina. Kohtalaisesti puriiniaineita sisältäviä ruoka-aineita voivat monet käyttää säännöllisemmin, kunhan kerta-annokset ovat kohtuullisia. Näihin lukeutuvat muun muassa liha, nahaton siipikarja, nahaton kala, äyriäiset, kuivatut herneet, pavut ja linssit, liha- ja kalaliemet, kaura, vehnänalkiot ja -leseet, kukkakaali, parsa, pinaatti, sienet ja vihreät herneet (lähde: Duodecim Terveyskirjasto).

Runsasta alkoholinkäyttö kannattaa välttää, sillä etanoli vähentää uraatin poistumista munuaisten kautta. Liikapaino lisää virtsahapon tuotantoa, vähentää sen erittymistä ja altistaa kihdille. Tutkimusten mukaan pelkkä painonpudotus vähäkalorisella ruokavaliolla pienentää seerumin virtsahappopitoisuutta yhtä paljon kuin perinteinen ruokavalion puriinirajoitus.

Fruktoosia eli hedelmäsokeria esiintyy luontaisesti hedelmissä ja hunajassa. Fruktoosi on ainoa seerumin uraattipitoisuutta suurentava sokeri. Fruktoosia käytetään makeutusaineena esimerkiksi virvoitusjuomissa ja mehuissa. Tutkimuksissa on osoitettu selvä yhteys fruktoosin saannin ja kihtikohtausten välillä. Kihtipotilaiden kannattaa välttää fruktoosilla makeutettujen virvoitusjuomien, mehujen ja makeisten nauttimista.

Riittävä (alkoholittomien nesteiden) juominen on tärkeää. Noin 1,5–2 litraa on hyvä määrä, jollei nesteen saannille ole terveydellistä rajoitusta.