Fibromyalgian hoito

Fibromyalgian varhainen toteaminen auttaa hoidon ja kuntoutuksen kohdistamisessa.

Säännöllinen liikkuminen, liikunta ja kunnon parantaminen ovat luonnon parhaat kipu- ja masennuslääkkeet. Eniten tutkimusta on aerobisen liikunnan eduista, mutta myös muista liikuntamuodoista on hyötyä. Liikunta ja liikunnan lisääminen tulee aloittaa varovasti vähitellen elimistöä kuunnellen (”start low, go slow”), ja siihen kannattaa liittää myös venyttelytyyppisiä ja rentouttavia elementtejä.

Elimistölle pitää suoda myös riittävää lepoa ja palautumisaikaa, sekä välttää stressin aiheuttajia. Negatiivisia ajatuksia, kuten kipuun liittyviä pelkoja ja uskomuksia, välttämiskäyttäytymistä ja asioiden katastrofointia tulee aktiivisesti välttää. Tärkeää on riittävästä laadukkaasta unesta huolehtiminen välttämällä häiriötekijöitä (liiallinen kahvi, alkoholi, stressi, rauhaton nukkumatila).

Lääkehoito

Fibromyalgiapotilaat voivat olla kivun lisäksi herkistyneitä ulkoisille ärsykkeille, kuten lääkehaitoille, ja kaikille lääkkeet eivät sovi. Tarvittaessa itsehoitoa tukeva ja pääasiassa oireenmukainen ”kiputermostaattia” moduloiva lääkehoito kannattaa aloittaa iltapainotteisesti pienellä annoksella hoitovastetta seuraten.

Tavanomaiset kipulääkkeet (tulehduskipulääkkeet, parasetamoli) eivät sentralisoituneisiin kipuihin auta, mutta voivat auttaa esimerkiksi usein mukana olevaan nivelrikkokipuun. Vahvat opiaatit ovat fibromyalgiassa heikkotehoisia, ne ovat addiktoivia ja aiheuttavat sivuvaikutuksia, minkä vuoksi niitä tulisi välttää. Tuoreimpien tutkimusten mukaan opiaatit voivat pitkäaikaiskäytössä jopa pahentaa kivuliaisuutta lamaamalla aivojen omia kivunvaimennusjärjestelmiä.

Kokonaan kivuliaisuus harvoin häviää ja parantavaa lääkehoitoa ei ole. Pelkällä lääkehoidolla ei yleensä saavuteta tuloksia ilman potilaan itsehoitoa ja elämäntaparemonttia. Hoidon ensisijaisena tavoitteena on toimintakyvyn ja elämänlaadun parantaminen. Fibromyalgia ei ole varsinaisesti tulehduksellinen reumasairaus ja se ei itsessään vammauta, vaikka voi olla harmillinen. Sen ei pidä antaa hallita elämää, ja täysipainoinen elämä on mahdollista.

Varhainen hoito parantaa ennustetta

Mahdollisimman varhainen diagnoosi on tärkeää ennusteen kannalta. Ilman selitystä psyykkisen huolen, toivottomuuden ja kivuliaisuuden takia elimistö ajautuu jatkuvaan ylirasitustilaan, ja ilmaantuu osallistumista sekä kuntoutumista estäviä muita sairauksia sekä pinttyneitä tapoja. Kun diagnoosiin on päästy, voidaan lopettaa turhat tutkimustutkimuskierteet ja välttää vahingolliset toimenpiteet ja hoidot. Potilas voi keskittyä hoitoon ja kuntoutumiseen.

 

Kyllä

Päivitetty  15.4.2020