Reumapotilaiden rokotukset

• dT (difteria, tetanus eli kurkkumätä, jäykkäkouristus)

  • Voimassaolo 20 vuotta alle 65-vuotiailla. Yli 65-vuotiailla voimassaolo 10 vuotta. Kuuluu kansalliseen rokoteohjelmaan.

  • Kehotetaan potilasta tarvittaessa täydentämään rokotesuoja avoterveydenhuollossa.

• Vesirokko

  • Jos potilas ei muista sairastaneensa vesirokkoa tai ei ole saanut rokotetta, voidaan määrittää varicella-vasta-aineet.

  • Mikäli vasta-aineita ei ole, voidaan antaa avoterveydenhuollossa kaksi vesirokkorokotetta (3 kuukauden välein).

  • Huomioi mahdollisesti tarvittavat lääketauot (katso kohta "Onko tarvetta tauottaa reumalääkkeitä rokotusten yhteydessä?")

  • Potilaalle kirjoitetaan resepti ja potilas maksaa rokotuksen itse.

• MPR (tuhkarokko, vihurirokko, sikotauti)

  • Rokotussuojan tarkistamista suositellaan viimeistään biologisen lääkityksen tai JAK-estäjän aloitusvaiheessa

  • Potilasta ei rokoteta, jos hän tietää sairastaneensa tuhkarokon tai on saanut kaksi MPR-rokotetta.

    • Vuodesta 1975 alkaen valtaosa suomalaisista on saanut MPR-rokotteen (vuodesta 1982 MPR on kuulunut kansalliseen rokoteohjelmaan). Ennen vuotta 1965 syntyneet ovat valtaosin sairastaneet rokot. Rokotussuoja voi olla puutteellinen erityisesti 1965-1975 välillä syntyneillä ja ulkomaalaistaustaisilla.

  • Muissa tapauksissa ohjataan potilas avoterveydenhuoltoon, jossa annetaan kaksi MPR-rokotetta

  • Toinen rokote aikaisintaan 6 kuukauden kuluttua, mieluiten 2-3 vuoden kuluttua

  • Rokotuksesta ei ole haittaa, vaikka potilas olisikin saanut aiemmin MPR-rokotteen

  • Huomioi mahdollisesti tarvittavat lääketauot (katso kohta "Onko tarvetta tauottaa reumalääkkeitä rokotusten yhteydessä?")

  • Vaihtoehtoisesti voidaan potilaalta määrittää tuhkarokko-vasta-aineet ja antaa MPR-rokotukset, mikäli vasta-aineita ei ole

  • Tässä tapauksessa mahdollinen suoja vihurirokkoa ja sikotautia vastaan jää arvioimatta.

• Keltakuume-rokotteen tarve arvioidaan, mikäli potilas matkustelee paljon alueilla, joilla on taudin riski.

Immunosuppressiivisia (eli vastustuskykyä heikentäviä) reumalääkkeitä ovat lähes kaikki paitsi sulfasalatsiini ja hydroksiklorokiini. Immunosuppressiiviseksi lääkkeeksi katsotaan myös glukokortikoidihoito suurella annoksella (prednisoloni yli 20mg/vrk).

• Kausi-influenssa

  • Kausi-influenssarokotusta suositellaan otettavaksi vuosittain.

  • Lääkityksestä riippuen rokote on voi olla ilmainen reumapotilaille ja hänen läheisilleen.

    • Esimerkiksi vuonna 2026 influenssa-rokotus on ilmainen niille reumapotilaille, joilla on immunosuppressiivinen reumalääkitys. Omaisille rokotus on ilmainen, jos potilaalla on voimakas immunosuppressio kuten biologinen lääke tai JAK-estäjä

    • Influenssarokote: Sairauden tai hoidon vuoksi riskiryhmiin kuuluvat (thl.fi)

• Pneumokokkikonjugaatti

  • Pneumokokkirokotteella ehkäistään tiettyjä pneumokokkibakteerin aiheuttamia vakavia infektiota kuten keuhkokuumetta, aivokalvotulehdusta tai verenmyrkytystä

  • Mikäli potilas ei ole saanut aikaisemmin rokotetta, suositellaan sitä ennen biologisen lääkityksen tai JAK-estäjien aloitusta.

  • Rokotteen suoja on elinikäinen.

  • Mikäli potilas on saanut aiemmin polysakkaridirokotteen (Pneumovax® eli PPV23), niin konjugaattirokotetta suositellaan annettavaksi aikaisintaan vuoden ja viimeistään 5 vuoden kuluttua rokotteesta.

  • Rokote on maksuton alle 75v potilaille, jotka ovat THL:n arvion mukaan voimakkaasti immuunipuutteisia. Reumapotilaista näihin kuuluvat ainakin

    • Potilaat, joiden reumasairautta hoidetaan JAK-estäjällä tai rituksimabilla

    • Potilaat, joilla on muu biologinen lääke kuin rituksimabi yhdessä solunsalpaajan (metotreksaatti, atsatiopriini, mykofenolaatti, siklosporiini, syklofosfamidi, leflunomidi) kanssa

    • Immuunipuutteisen rokottaminen – Kuka on voimakkaasti immuunipuutteinen? (thl.fi)

  • Mikäli potilas ei ole oikeutettu maksuttomaan rokotukseen, potilas saa rokotereseptin lääkäriltä ja hakee sen apteekista. Rokote pistetään yleensä terveyskeskuksessa tai työterveyshuollossa.

• Vyöruusu (Shingrix®)

  • Harkittavaksi omakustanteisesti erityisesti potilaille, joille suunnitellaan JAK-estäjän tai anifrolumbin aloitusta.

  • Valmistajan ohjeen mukaan rokotetta voidaan käyttää myös, jos potilaalla on suurentunut vyöruusun riski esimerkiksi muusta immunosuppressiivisesta lääkityksestä tai iästä (yli 50 vuotta) johtuen.

  • Rokotussarjaan kuuluu 2 rokotetta, joista toinen annetaan 2 kuukauden kuluttua

Mikäli kyseessä on ei-elävä rokote, niin reumalääkkeitä ei tauoteta

• Ei-eläviä taudinaiheuttajia sisältäviä rokotteita ovat mm kausi-influenssa-, korona- ja dT eli kurkkumätä-jäykkäkouristusrokote, pneumokokkirokote ja Shingrix-vyöruusurokote

• Rituksimabi annetaan vasta neljä viikkoa rokottamisesta

  • Usein kysyttyä-osiossa tarkempaa tietoa rokottamisesta rituksimabi-lääkityksen yhteydessä:

    • Usein kysyttyä: Reuma ja koronarokotus (Reumatalo)

Mikäli kyseessä on elävä, heikennetty rokote, tietyt reumalääkkeet tauotetaan

• Biologiset lääkkeet ja JAK-estäjät tauotetaan ennen eläviä heikennettyjä taudinaiheuttajia sisältävän rokotteen antamista

  • Tauon pituus on 5 kertaa lääkkeen puoliintumisaika

  • Rokottamisen jälkeen biologisen lääkkeen voi aloittaa aikaisintaan 2 viikon, mieluummin 4 viikon kuluttua.

• Prednisoloni

  • Annos alle 20 mg vuorokaudessa tai hoito millä tahansa vahvuudella alle 2 viikkoa: Rokote voidaan antaa ilman lääkemuutosta

  • Muussa tapauksessa annosta suositellaan vähennettäväksi alle 20 mg vuorokaudessa annokseen viimeistään viikkoa ennen rokotteen antamista

• Elävät heikennetyt rokotteet ovat todennäköisesti turvallisia perinteisten reumalääkehoitojen, kuten solunsalpaajahoidon aikana.

• Tarkempia tietoja:

  • Immuunipuutteisen rokottaminen: Elävät heikennetyt rokotteet immuunipuutteisille (thl.fi)

Eläviä heikennettyjä taudinaiheuttajia sisältäviä rokotteita ovat ainakin seuraavat rokotteet:

• MPR-rokote

• Vesirokkorokote

• Keltakuumerokote

• Suun kautta otettava lavantautirokote

• BCG-rokote (vain alle 7-vuotiaat tuberkuloosiriskiryhmään kuuluvat rokotetaan)

• Rotavirusrokote

• Nenäsumutteena otettava influenssarokote

Rituksimabi on biologinen lääke, joka vaikuttaa elimistön puolustusjärjestelmään vähentämällä tiettyjä valkosoluja eli B-soluja. Näitä soluja tarvitaan rokotteen aikaansaaman vasta-ainesuojan muodostumiseen. Siksi rituksimabi-hoidon aikana rokotteen teho voi jäädä tavallista heikommaksi tai puuttua kokonaan. Tämän vuoksi pyritään arvioimaan sopiva rokotusajankohta, jossa huomioidaan antoväli rituksimabiin.

Tutkimusten mukaan rokotevaste on heikentynyt noin 6 kuukauden ajan rituksimabin annon jälkeen.

• Jos mahdollista, ennen hoidon aloitusta päivitetään yleinen rokotussuoja ja otetaan pneumokokkirokote. Ensimmäinen rituksimabi annetaan aikaisintaan neljä viikkoa rokottamisesta

• THL:n ohjeen mukaan pneumokokkirokote on maksuton potilaille, jotka saavat rituksimabia

• Koronan tehosterokotusta suositellaan rituksimabia saaville potilaille. Katso tarkempi ohje:

• Mikäli mahdollista, kannattaa rokotukset ottaa muuna kuin biologisen lääkkeen tai metotreksaatin ottopäivänä. Tarvittaessa ne voi ottaa myös samana päivänä.

• Vastasyntyneen rokottaminen ja elävät rokotteet: mikäli äiti on saanut biologista lääkettä raskauden aikana ja etenkin mikäli lääkkeen käyttöä on tapahtunut raskauden puolivälin jälkeen, suositellaan välttämään eläviä heikennettyjä taudinaiheuttajia sisältävien rokotteiden antamista lapselle ensimmäisen (6-) 12 kuukauden ikään saakka.

• Kaikkia rokotteita voi antaa samanaikaisesti

  • Rokotteen, joka ei sisällä eläviä heikennettyjä taudinaiheuttajia, voi antaa millä aikavälillä tahansa muiden rokotteiden kanssa.