Vaskuliittien taudinmäärittely tapahtuu erikoissairaanhoidossa ja luotettavimmin vioittuneen elimen kudoskoepalan tutkimisella. Potilaan taudinkuva on tärkein johtolanka vaskuliitin diagnoosiin. Laboratoriokokeissa tulehdusarvot eli lasko ja C-reaktiivinen proteiini (CRP) ovat lähes aina suurentuneet. Muita tavallisia löydöksiä ovat anemia ja suurentunut valkosolujen ja verihiutaleiden määrä. Veren eosinofiilisten valkosolujen määrä voi olla suurentunut. Munuaisvaskuliitissa todetaan valkuaista ja punasoluja virtsassa. Erityisesti ANCA-vaskuliitissa nähdään usein varjostumia keuhkoröntgenkuvassa.
Pienten suonten vaskuliittia epäiltäessä ANCA-vasta-ainemääritys on olennainen tutkimus. ANCA-vasta-ainelöydös tukee voimakkaasti mikroskooppisen tai granulomatoottisen polyangiitin diagnoosia. Erikoissairaanhoidossa suoritettaviin laboratoriotutkimuksiin kuuluvat myös veren reumatekijä, tumavasta-aineet, komplementit C3 ja C4 sekä kryoglobuliinit ja tyvikalvovasta-aineet, joilla kaikilla on merkitystä vaskuliitin tarkemmassa määrittelyssä. Usein tehdään laajoja tutkimuksia infektioiden ja muiden vaskuliittia muistuttavien tilojen poissulkemiseksi.