Sekä perusterveydenhuollossa että tarkennetusti erikoissairaanhoidossa, kaikkein tärkeintä on kartoittaa potilaan historia. Selvitetään, onko suvussa esiintynyt samanlaista oiretta. On tärkeää selvittää potilaan tupakointi, hänen käyttämänsä lääkkeet ja mahdollisen työn aiheuttama altistuminen tärinälle.
Tehdään huolellinen havainnoiva kliininen tutkimus mahdollisen taustasairauden arvioimiseksi, tarkastetaan iho, mitataan verenpaine ja kuunnellaan sydän ja keuhkot. Perusterveydenhuollossa voidaan tarkistaa verenkuva ja määrittää tumavasta-aineet. Jos esiintyy tumavasta-aineita, on hyvä konsultoida erikoissairaanhoitoa jatkotutkimusten tarpeellisuudesta.
Erikoissairaanhoidossa määritetään potilaan kliinisen arvioinnin perusteella kohdennettuja erityistutkimuksia kuten veren sentromeerivasta-aineet.
Erikoissairaanhoidossa voidaan myös tehdä videokapillaroskopia-tutkimus, jolla kuvannetaan hiusverisuonia kynsinauhoista. Niissä esiintyvien muutosten perusteella voidaan Raynaud’n oire luokitella itselliseksi tai johonkin sairauteen liittyväksi.
Milloin on syytä epäillä taustalla olevaa perustautia?
Jos potilaan veressä esiintyy poikkeavia autovasta-aineita kuten sentromeeri vasta-aineita.
Oire ilmaantuu yli 30- vuotiaana.
Havainnoivassa kliinisessä tutkimuksessa todetaan poikkeavia löydöksiä kuten sormenpäiden haavoja.
Jos seurannassa ilmaantuu lisäoireita kuten esimerkiksi sormien paksuuntumista makkaramaisesti.