Esim. Cosentyx®. Sekukinumabi on monoklonaalinen interleukiini-17A vasta-aine.
Sekukinumabi on biologinen lääke, joka estää interleukiini-17A:n tulehdusta kiihdyttävää vaikutusta elimistössä. Sitä käytetään nivelpsoriaasin, selkärankareuman (ja non-radiografisen selkätulehduksen) sekä lasten idiopaattisen niveltulehduksen (juveniili nivelpsoriaasi ja ERA) hoitoon, kun aiempi lääkitys ei ole riittänyt. Lääkevaste ilmaantuu yleensä 4 kuukauden kuluessa hoidon aloituksesta.
Sekukinumabi-hoito toteutetaan reumatautien erikoislääkärin aloittamana ja valvonnassa. Reumatologi tekee Kelalle SvB-lausunnon, jolla haetaan korvattavuutta biologisiin lääkkeisiin. Ennen hoidon aloittamista poissuljetaan hoidon vasta-aiheet ja tehdään tarvittavat tutkimukset (verikokeet ja keuhkojen röntgenkuvaus). Hampaat tulee olla hoidetut ja rokotukset ajan tasalla.
Sekukinumabi annostellaan ihonalaisesti joko esitäytetyllä ruiskulla tai kynällä. Sitä voidaan käyttää yksinään tai yhdessä muiden reumalääkkeiden kanssa. Yleensä potilas pistää lääkkeen itse.
Annostelu selkärankareumassa ja non-radiografisessa selkätulehduksessa:
Suositeltu annos on 150 mg viikon välein ensimmäiset 5 kertaa.
Tämän jälkeen ylläpitohoito on 150 mg kerran kuukaudessa.
Vasteesta riippuen selkärankareumassa annos voidaan nostaa 300 mg:aan.
Annostelu nivelpsoriaasissa:
Kun potilaalla on keskivaikea tai vaikea läiskäpsoriaasi tai huono vaste TNF-α -salpaajalle:
300 mg viikon välein ensimmäiset 5 kertaa.
Tämän jälkeen ylläpitohoito on 300 mg kerran kuukaudessa.
300 mg annos voidaan nostaa kahden viikon välein annettavaksi vähintään 90-kiloisilla keskivaikean tai vaikean läiskäpsorin potilailla kliinisen vasteen perusteella.
Kun potilaalla ei ole läiskäpsoriaasia tai on korkeintaan lievä läiskäpsoriaasi ja potilas ei ole saanut aikaisemmin TNF-α -salpaajaa:
Suositeltu annos on 150 mg viikon välein ensimmäiset 5 kertaa.
Tämän jälkeen ylläpitohoito on 150 mg kerran kuukaudessa.
Kliinisen vasteen mukaan annos voidaan nostaa 300 mg:aan.
Annostelu lapsipotilailla tarkistettava erikseen valmisteyhteenvedosta.
Sekukinumabi voi lisätä infektioherkkyyttä. Tyypillisimpiä infektioita ovat ylähengitystietulehdukset. Lieviä ihon tai limakalvojen sieni-infektiota voi esiintyä. Vakavien infektiotautien esiintyminen hoidon yhteydessä ei ole selvästi lisääntynyt. Hoitoa ei saa antaa, jos potilaalla on akuutti infektio tai krooninen hoitamaton infektiotauti. Sekukinumabi tulee tauottaa kuumeisten tai sairaalahoitoa vaativien infektioiden ajaksi.
Pistoskohdan ärsytystä voidaan vähentää pistämällä lääkeaine huoneenlämpöisenä, käyttämällä pistoksen jälkeen paikallista kylmähoitoa tai kortisonivoidetta. Myös antihistamiinitabletin ottamista voi kokeilla.
Reumatalon leikkaustaukojen ohjeistus koskee ensisijaisesti puhtaita, ennalta suunniteltuja ortopedisia toimenpiteitä. Yleisesti tutkimusnäyttö lääketaukojen pituudesta on vähäinen. Ennen leikkausta suositellaan yksilöllistä arviota, jossa huomioidaan infektioriskit, leikkaustyyppi sekä reumasairauden aktivaatioriski. Jos erityistä infektioriskiä ei ole, tarve lääketauotuksille vähäisempi. Biologisten lääkkeiden kohdalla leikkaus ajoitetaan mielellään ajankohtaan, jolloin seuraava lääkeannos annettaisiin. Leikkaus- ja syvien infektioiden aikana solunsalpaajalääkkeet, biologiset lääkkeet ja uudet synteettiset reumalääkkeet (lähinnä JAK-estäjät) pidetään tauolla. Erityisen suuren riskin potilaalla voidaan joutua miettimään laajempia tauotuksia. Isoannoksinen glukokortikoidi (yli 10 mg prednisolonia) lisää infektioriskiä ja voi vaikeuttaa haavan paranemista.
Lääke tauotetaan 4 viikkoa ennen leikkausta.
Lääke aloitetaan uudelleen 2 viikkoa leikkauksen jälkeen, tai kunnes leikkaushaava on parantunut.
Isojen toimenpiteiden yhteydessä hoidossa on syytä pitää taukoa, jonka pituus riippuu leikkauksen suuruudesta. Hoitotauosta kannattaa neuvotella hoitavan lääkärin kanssa.
Tarkista ajankohtaiset ohjeet reumalääkkeiden käytöstä raskauden ja imetyksen aikana.
Sekukinumabi-hoidon aikana rokotusvaste saattaa heikentyä ja rokotteet kannattaa antaa ennen hoidon aloitusta. Eläviä heikennettyjä taudinaiheuttajia sisältäviä rokotteita (kuten keltakuume- ja tuhkarokkorokote) ei saa antaa sekukinumabi-hoidon aikana tai annetaan vain hoitavan lääkärin harkinnan mukaan. Pneumokokkirokotetta suositellaan otettavaksi ennen hoidon aloitusta. Influenssarokotus suositellaan otettavaksi vuosittain. Koronarokotteita suositellaan THL:n ohjeiden mukaisesti, lisätietoa Reumatalon Usein kysyttyä –osiosta ja THL:n nettisivuilta.
Hoito edellyttää laboratoriokoeseurantaa, joka tapahtuu perusterveydenhuollossa. Hoidon seuranta tapahtuu hoitoon perehtyneen erikoislääkärin toimesta.
Lääke säilytetään jääkaapissa 2–8 asteen lämpötilassa eikä se saa jäätyä. Matkalle lähtiessä lääke pakataan kylmälaukkuun. Useimpia biologisia lääkkeitä ja biosimilaareja voi säilyttää lyhytaikaisesti huoneenlämmössä, mutta lämpimässä olleet tuotteet on käytettävä suositusajan kuluessa. Lääkekohtaiset ohjeet tulee tarkastaa valmisteyhteenvedosta. Käytetyt ruiskut tulee kerätä kovaan kannelliseen astiaan ja toimittaa apteekkiin.
Jos sekukinumabia käytetään Crohnin tautia tai haavaista paksusuolitulehdusta sairastaville, on suolioireiden paheneminen mahdollista.
Sekukinumabi-hoito toteutetaan reumatautien erikoislääkärin aloittamana ja valvonnassa. Reumatologi tekee Kelalle SvB-lausunnon, jolla haetaan korvattavuutta biologisiin lääkkeisiin. Ennen hoidon aloittamista poissuljetaan hoidon vasta-aiheet ja tehdään tarvittavat tutkimukset (verikokeet ja keuhkojen röntgenkuvaus). Hampaat tulee olla hoidetut ja rokotukset ajan tasalla.
Sekukinumabi annostellaan ihonalaisesti joko esitäytetyllä ruiskulla tai kynällä. Sitä voidaan käyttää yksinään tai yhdessä muiden reumalääkkeiden kanssa. Yleensä potilas pistää lääkkeen itse.
Annostelu selkärankareumassa ja non-radiografisessa selkätulehduksessa:
Suositeltu annos on 150 mg viikon välein ensimmäiset 5 kertaa.
Tämän jälkeen ylläpitohoito on 150 mg kerran kuukaudessa.
Vasteesta riippuen selkärankareumassa annos voidaan nostaa 300 mg:aan.
Annostelu nivelpsoriaasissa:
Kun potilaalla on keskivaikea tai vaikea läiskäpsoriaasi tai huono vaste TNF-α -salpaajalle:
300 mg viikon välein ensimmäiset 5 kertaa.
Tämän jälkeen ylläpitohoito on 300 mg kerran kuukaudessa.
300 mg annos voidaan nostaa kahden viikon välein annettavaksi vähintään 90-kiloisilla keskivaikean tai vaikean läiskäpsorin potilailla kliinisen vasteen perusteella.
Kun potilaalla ei ole läiskäpsoriaasia tai on korkeintaan lievä läiskäpsoriaasi ja potilas ei ole saanut aikaisemmin TNF-α -salpaajaa:
Suositeltu annos on 150 mg viikon välein ensimmäiset 5 kertaa.
Tämän jälkeen ylläpitohoito on 150 mg kerran kuukaudessa.
Kliinisen vasteen mukaan annos voidaan nostaa 300 mg:aan.
Annostelu lapsipotilailla tarkistettava erikseen valmisteyhteenvedosta.
Sekukinumabi voi lisätä infektioherkkyyttä. Tyypillisimpiä infektioita ovat ylähengitystietulehdukset. Lieviä ihon tai limakalvojen sieni-infektiota voi esiintyä. Vakavien infektiotautien esiintyminen hoidon yhteydessä ei ole selvästi lisääntynyt. Hoitoa ei saa antaa, jos potilaalla on akuutti infektio tai krooninen hoitamaton infektiotauti. Sekukinumabi tulee tauottaa kuumeisten tai sairaalahoitoa vaativien infektioiden ajaksi.
Pistoskohdan ärsytystä voidaan vähentää pistämällä lääkeaine huoneenlämpöisenä, käyttämällä pistoksen jälkeen paikallista kylmähoitoa tai kortisonivoidetta. Myös antihistamiinitabletin ottamista voi kokeilla.
Reumatalon leikkaustaukojen ohjeistus koskee ensisijaisesti puhtaita, ennalta suunniteltuja ortopedisia toimenpiteitä. Yleisesti tutkimusnäyttö lääketaukojen pituudesta on vähäinen. Ennen leikkausta suositellaan yksilöllistä arviota, jossa huomioidaan infektioriskit, leikkaustyyppi sekä reumasairauden aktivaatioriski. Jos erityistä infektioriskiä ei ole, tarve lääketauotuksille vähäisempi. Biologisten lääkkeiden kohdalla leikkaus ajoitetaan mielellään ajankohtaan, jolloin seuraava lääkeannos annettaisiin. Leikkaus- ja syvien infektioiden aikana solunsalpaajalääkkeet, biologiset lääkkeet ja uudet synteettiset reumalääkkeet (lähinnä JAK-estäjät) pidetään tauolla. Erityisen suuren riskin potilaalla voidaan joutua miettimään laajempia tauotuksia. Isoannoksinen glukokortikoidi (yli 10 mg prednisolonia) lisää infektioriskiä ja voi vaikeuttaa haavan paranemista.
Lääke tauotetaan 4 viikkoa ennen leikkausta.
Lääke aloitetaan uudelleen 2 viikkoa leikkauksen jälkeen, tai kunnes leikkaushaava on parantunut.
Isojen toimenpiteiden yhteydessä hoidossa on syytä pitää taukoa, jonka pituus riippuu leikkauksen suuruudesta. Hoitotauosta kannattaa neuvotella hoitavan lääkärin kanssa.
Tarkista ajankohtaiset ohjeet reumalääkkeiden käytöstä raskauden ja imetyksen aikana.
Sekukinumabi-hoidon aikana rokotusvaste saattaa heikentyä ja rokotteet kannattaa antaa ennen hoidon aloitusta. Eläviä heikennettyjä taudinaiheuttajia sisältäviä rokotteita (kuten keltakuume- ja tuhkarokkorokote) ei saa antaa sekukinumabi-hoidon aikana tai annetaan vain hoitavan lääkärin harkinnan mukaan. Pneumokokkirokotetta suositellaan otettavaksi ennen hoidon aloitusta. Influenssarokotus suositellaan otettavaksi vuosittain. Koronarokotteita suositellaan THL:n ohjeiden mukaisesti, lisätietoa Reumatalon Usein kysyttyä –osiosta ja THL:n nettisivuilta.
Hoito edellyttää laboratoriokoeseurantaa, joka tapahtuu perusterveydenhuollossa. Hoidon seuranta tapahtuu hoitoon perehtyneen erikoislääkärin toimesta.
Lääke säilytetään jääkaapissa 2–8 asteen lämpötilassa eikä se saa jäätyä. Matkalle lähtiessä lääke pakataan kylmälaukkuun. Useimpia biologisia lääkkeitä ja biosimilaareja voi säilyttää lyhytaikaisesti huoneenlämmössä, mutta lämpimässä olleet tuotteet on käytettävä suositusajan kuluessa. Lääkekohtaiset ohjeet tulee tarkastaa valmisteyhteenvedosta. Käytetyt ruiskut tulee kerätä kovaan kannelliseen astiaan ja toimittaa apteekkiin.
Jos sekukinumabia käytetään Crohnin tautia tai haavaista paksusuolitulehdusta sairastaville, on suolioireiden paheneminen mahdollista.
