Sarilumabi

Esim. Kevzara®. Sarilumabi on interleukiini (IL)-6-reseptorin vasta-aine.

Sarilumabi on biologinen lääke, joka estää tulehduksen välittäjäaineen IL-6:n vaikutuksia sitoutumallaIL-6-reseptoreihin. Lääke rauhoittaa niveltulehdusta ja estää sen etenemistä. Sitä käytetään nivelreuman hoidossa, kun perinteisillä reumalääkkeillä ei ole saavutettu riittävää hoitovastetta. Sarilumabia käytetään yhdessä metotreksaatin kanssa. Jos metotreksaatti ei sovi, sarilumabia voidaan käyttää ainoana lääkkeenä. Sarilumabin teho ilmaantuu muutamassa viikossa.

Toimenpiteet ennen lääkityksen aloitusta

Sarilumabi -hoito toteutetaan reumatautien erikoislääkärin aloittamana ja valvonnassa. Reumatologi tekee Kelalle SvB-lausunnon, jolla haetaan peruskorvattavuutta biologisiin lääkkeisiin. Ennen lääkehoidon aloittamista poissuljetaan hoidon vasta-aiheet ja ohjelmoidaan tarvittavat tutkimukset (verikokeet ja keuhkojen röntgenkuvaus). Hampaat tulee olla hoidetut ja rokotukset ajan tasalla.

Annostus ja ottotapa

Sarilumabi annetaan ihonalaisena pistoksena esitäytetyllä kynällä tai ruiskulla. Suositeltu annos on 200 mg kahden viikon välein. Potilas pistää yleensä lääkkeen itse. Annoksen pienentämistä 150 mg:aan suositellaan, mikäli lääkehoidon seurantakokeissa tapahtuu merkittäviä muutoksia.

Haittavaikutukset

Osalla potilaista esiintyy iholla lääkkeen pistoskohdassa ja sen ympärillä ohimeneviä ärsytysoireita, kuten punoitusta tai kutinaa. Nämä oireet ovat tavallisimpia hoidon alussa eivätkä yleensä anna aihetta erityisiin toimenpiteisiin. Sarilumabi voi lisätä alttiutta infektioihin. Lääkitystä ei tule antaa, jos potilaalla on akuutti infektio tai krooninen hoitamaton infektiotauti. Sarilumabi tulee tauottaa kuumeisten tai sairaalahoitoa vaativien infektioiden ajaksi. Hoidon alkuvaiheessa veren rasva-arvot voivat muuttua haitallisesti.

Leikkaukset

Reumatalon leikkaustaukojen ohjeistus koskee ensisijaisesti puhtaita, ennalta suunniteltuja ortopedisia toimenpiteitä. Yleisesti tutkimusnäyttö lääketaukojen pituudesta on vähäinen. Ennen leikkausta suositellaan yksilöllistä arviota, jossa huomioidaan infektioriskit, leikkaustyyppi sekä reumasairauden aktivaatioriski. Jos erityistä infektioriskiä ei ole, tarve lääketauotuksille vähäisempi. Biologisten lääkkeiden kohdalla leikkaus ajoitetaan mielellään ajankohtaan, jolloin seuraava lääkeannos annettaisiin. Leikkaus- ja syvien infektioiden aikana solunsalpaajalääkkeet, biologiset lääkkeet ja uudet synteettiset reumalääkkeet (lähinnä JAK-estäjät) pidetään tauolla. Erityisen suuren riskin potilaalla voidaan joutua miettimään laajempia tauotuksia. Isoannoksinen glukokortikoidi (yli 10 mg prednisolonia) lisää infektioriskiä ja voi vaikeuttaa haavan paranemista.

Lääke tauotetaan 2 viikkoa ennen leikkausta.
Lääke aloitetaan uudelleen 2 viikkoa leikkauksen jälkeen, tai kunnes leikkaushaava on parantunut.
Isojen toimenpiteiden yhteydessä hoidossa on syytä pitää taukoa. Hoitotauosta kannattaa neuvotella hoitavan lääkärin kanssa.

Raskaus ja imetys

Tarkista ajankohtaiset ohjeet reumalääkkeiden käytöstä raskauden ja imetyksen aikana.

Reumalääkkeiden käyttö raskauden ja imetyksen aikana

Rokotukset

Sarilumabi-hoidon aikana rokotusvaste saattaa heikentyä ja rokotteet kannattaa antaa ennen hoidon aloitusta. Eläviä heikennettyjä taudinaiheuttajia sisältäviä rokotteita (kuten keltakuume- ja tuhkarokkorokote) ei saa antaa sarilumabi-hoidon aikana tai annetaan vain hoitavan lääkärin harkinnan mukaan. Pneumokokkirokotetta suositellaan otettavaksi ennen hoidon aloitusta. Influenssarokotus suositellaan otettavaksi vuosittain. Koronarokotteita suositellaan THL:n ohjeiden mukaisesti, lisätietoa Reumatalon Usein kysyttyä –osiosta ja THL:n nettisivuilta.

Seuranta

Hoito edellyttää laboratoriokoeseurantaa, joka tapahtuu perusterveydenhuollossa. Hoidon seuranta tapahtuu hoitoon perehtyneen erikoislääkärin toimesta.

Säilytys

Lääke säilytetään jääkaapissa 2–8 asteen lämpötilassa eikä se saa jäätyä. Matkalle lähtiessä lääke pakataan kylmälaukkuun. Useimpia biologisia lääkkeitä ja biosimilaareja voi säilyttää lyhytaikaisesti huoneenlämmössä, mutta lämpimässä olleet tuotteet on käytettävä suositusajan kuluessa. Lääkekohtaiset ohjeet tulee tarkastaa valmisteyhteenvedosta. Käytetyt ruiskut tulee kerätä kovaan kannelliseen astiaan ja toimittaa apteekkiin.