Esimerkiksi Saphnelo®
Anifrolumabi on monoklonaalinen vasta-aine, joka sitoutuu interferonireseptoriin. Anifrolumabi on biologinen lääke. Se on ihmisen monoklonaalinen vasta-aine (IgG1ĸ), joka sitoutuu tyypin 1 interferonireseptoriin. Anifrolumabi vaimentaa SLE:ssä esiintyvää haitallista immunologista aktivaatiota ja siten rauhoittaa tautia.
Anifrolumabi-hoito toteutetaan reumatautien erikoislääkärin aloittamana ja valvonnassa. Ennen lääkehoidon aloitusta poissuljetaan hoidon vasta-aiheet ja tehdään tarvittavat tutkimukset (verikokeet ja keuhkojen röntgenkuvaus). Hampaat tulee olla hoidetut ja rokotukset ajan tasalla.
Anifrolumabin annetaan sairaalassa laskimonsisäisenä tiputuksena 300 mg neljän viikon välein. Tiputus kestää puolen tunnin ajan. Lääkeinfuusion jälkeen potilasta tarkkaillaan yliherkkyysreaktioiden varalta. Potilaille, joilla esiintynyt yliherkkyysreaktioita aiemmin, voidaan antaa esilääkityksenä antihistamiinia.
Lääketiputuksen aikana voi harvoin esiintyä infuusioreaktioita. Allergisuuteen taipuvaisia on seurattava tavallista huolellisemmin ja tarvittaessa annettava esimerkiksi antihistamiinia. Viivästyneet vakavat allergiset reaktiot ovat melko harvinaisia. Ne voivat ilmetä esimerkiksi kasvojen, kielen tai suun turvotuksena, hengitysvaikeuksina, heikotuksen tai huimauksen tunteena. Tällöin on hakeuduttava välittömästi lääkärin hoitoon. Anifrolumabi voi lisätä alttiutta infektioihin. Tavallisimpia infektioita ovat ylähengitystieinfektiot, muut virusinfektiot ja vyöruusu. Anifrolumabi tulee tauottaa kuumeisten tai sairaalahoitoa vaativien infektioiden ajaksi.
Isojen toimenpiteiden yhteydessä hoidossa on syytä pitää taukoa, jonka pituus riippuu leikkauksen suuruudesta. Hoitotauosta kannattaa neuvotella hoitavan lääkärin kanssa.
Raskauden aikana anifrolumabia ei pidä käyttää. Lääke suositellaan tauotettavaksi vähintään 4 kuukautta ennen suunniteltua raskautta. Imetyksen osalta käyttö voi olla mahdollista erillisten ohjeiden mukaan, joita voit kysyä hoitavalta taholta.
Anifrolumabi -hoidon aikana rokotusvaste saattaa heikentyä ja rokotteet kannattaa antaa ennen hoidon aloitusta. Eläviä heikennettyjä taudinaiheuttajia sisältäviä rokotteita (kuten keltakuume- ja tuhkarokkorokote) ei saa antaa anifrolumabin aikana tai annetaan vain hoitavan lääkärin harkinnan mukaan. Pneumokokkirokotetta suositellaan otettavaksi ennen hoidon aloitusta. Influenssarokotus suositellaan otettavaksi vuosittain. Koronarokotteita suositellaan THL:n ohjeiden mukaisesti, lisätietoa Reumatalon Usein kysyttyä –osiosta ja THL:n nettisivuilta.
Omakustanteinen vesirokkorokote suositellaan lääkärin harkinnan mukaan antamaan henkilöille, jotka eivät ole koskaan vesirokkoa sairastaneet, vähintään 4 viikkoa ennen lääkehoidon aloitusta, mikäli muita vasta-aiheita elävälle rokotteelle ei ole. Myös omakustanteinen vyöruusurokote (ei- elävä) suositellaan otettavaksi ennen hoidon aloitusta.
Hoito edellyttää laboratoriokoeseurantaa, joka yleensä tapahtuu perusterveydenhuollossa. Hoidon seuranta tapahtuu hoitoon perehtyneen erikoislääkärin toimesta.
Anifrolumabi-hoito toteutetaan reumatautien erikoislääkärin aloittamana ja valvonnassa. Ennen lääkehoidon aloitusta poissuljetaan hoidon vasta-aiheet ja tehdään tarvittavat tutkimukset (verikokeet ja keuhkojen röntgenkuvaus). Hampaat tulee olla hoidetut ja rokotukset ajan tasalla.
Anifrolumabin annetaan sairaalassa laskimonsisäisenä tiputuksena 300 mg neljän viikon välein. Tiputus kestää puolen tunnin ajan. Lääkeinfuusion jälkeen potilasta tarkkaillaan yliherkkyysreaktioiden varalta. Potilaille, joilla esiintynyt yliherkkyysreaktioita aiemmin, voidaan antaa esilääkityksenä antihistamiinia.
Lääketiputuksen aikana voi harvoin esiintyä infuusioreaktioita. Allergisuuteen taipuvaisia on seurattava tavallista huolellisemmin ja tarvittaessa annettava esimerkiksi antihistamiinia. Viivästyneet vakavat allergiset reaktiot ovat melko harvinaisia. Ne voivat ilmetä esimerkiksi kasvojen, kielen tai suun turvotuksena, hengitysvaikeuksina, heikotuksen tai huimauksen tunteena. Tällöin on hakeuduttava välittömästi lääkärin hoitoon. Anifrolumabi voi lisätä alttiutta infektioihin. Tavallisimpia infektioita ovat ylähengitystieinfektiot, muut virusinfektiot ja vyöruusu. Anifrolumabi tulee tauottaa kuumeisten tai sairaalahoitoa vaativien infektioiden ajaksi.
Isojen toimenpiteiden yhteydessä hoidossa on syytä pitää taukoa, jonka pituus riippuu leikkauksen suuruudesta. Hoitotauosta kannattaa neuvotella hoitavan lääkärin kanssa.
Raskauden aikana anifrolumabia ei pidä käyttää. Lääke suositellaan tauotettavaksi vähintään 4 kuukautta ennen suunniteltua raskautta. Imetyksen osalta käyttö voi olla mahdollista erillisten ohjeiden mukaan, joita voit kysyä hoitavalta taholta.
Anifrolumabi -hoidon aikana rokotusvaste saattaa heikentyä ja rokotteet kannattaa antaa ennen hoidon aloitusta. Eläviä heikennettyjä taudinaiheuttajia sisältäviä rokotteita (kuten keltakuume- ja tuhkarokkorokote) ei saa antaa anifrolumabin aikana tai annetaan vain hoitavan lääkärin harkinnan mukaan. Pneumokokkirokotetta suositellaan otettavaksi ennen hoidon aloitusta. Influenssarokotus suositellaan otettavaksi vuosittain. Koronarokotteita suositellaan THL:n ohjeiden mukaisesti, lisätietoa Reumatalon Usein kysyttyä –osiosta ja THL:n nettisivuilta.
Omakustanteinen vesirokkorokote suositellaan lääkärin harkinnan mukaan antamaan henkilöille, jotka eivät ole koskaan vesirokkoa sairastaneet, vähintään 4 viikkoa ennen lääkehoidon aloitusta, mikäli muita vasta-aiheita elävälle rokotteelle ei ole. Myös omakustanteinen vyöruusurokote (ei- elävä) suositellaan otettavaksi ennen hoidon aloitusta.
Hoito edellyttää laboratoriokoeseurantaa, joka yleensä tapahtuu perusterveydenhuollossa. Hoidon seuranta tapahtuu hoitoon perehtyneen erikoislääkärin toimesta.
